Wang Chong
Wang Chong on pitkään ollut kiinnostava ja keskustelunaihe yhteiskunnassa. Perustamisestaan lähtien se on herättänyt uteliaisuutta ja pohdintaa eri ihmisissä ympäri maailmaa. Vuosien varrella Wang Chong on kehittynyt ja saanut erilaisia merkityksiä ja lähestymistapoja, ja siitä on tullut aihe, joka kattaa laajan kirjon ideoita ja mielipiteitä. Akateemisesta alasta sosiaalialalle Wang Chong on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on vaikuttanut suuresti siihen, miten ymmärrämme ja lähestymme elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme joitain näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat kehittyneet Wang Chong:n ympärille, sekä sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Wang Chong | |
|---|---|
| 王充 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27 jaa. |
| Kuollut | 100? jaa. |
|
|
|
Wang Chong (王充 pinyin: Wáng Chōng; Wade-Giles: Wang Ch'ung; (27 – 100 ?) oli kiinalainen Han-dynastian kaudella elänyt filosofi ja skeptikko. Teostensa kautta Wang kyseenalaisti monia laajalti uskottuja vanhoja uskonnollisia käsityksiä ja ajattelutapoja. Omana aikanaan hän oli itsenäinen ajattelija, jota ei osattu sijoittaa perinteisiin kiinalaisiin filosofisiin koulukuntiin. Vaikka Wang ei kehittänytkään erityisen omintakeista oppijärjestelmää, hän oli yksi ensimmäisistä kiinalaisista ajattelijoista, jotka ajoivat skeptismiä ja rationalismia ajattelun ainoana lähtökotana.[1]
Wang oli ennen kaikkea rationalismin puolestapuhuja ja taikauskon kriitikko. Hänen elinaikanaan kungfutselaisuuteen oli omaksuttu maagisia ja okkultistisia ajattelutapoja, joiden lisäksi henkiolentoihin uskottiin laajalti. Wang oli näitä käsityksiä vastaan ja puolusti loogista ajattelua. Perinteiden kritiikistään huolimatta Wang nojautui metafysiikassaan taolaiseen filosofiaan ja yin-yang-koulukuntaan. Kiinalaisessa ajattelussa ne edustivat luonnonfilosofista naturalismia, jonka keskeisiä käsitteitä olivat luonnonilmiöitä selittävät polaarinen vastakohtapari yin ja yang, sekä qi-elämänvoima. Wangin mukaan maailmankaikkeus toimi taolaista ja kungfutselaista filosofiaa mukaillen itsestään ja spontaanisti. Kaikki tapahtuva perustui hänen mukaansa sattumaan ja mitään ei määrätty ennalta. Kuoleman jälkeen ihminen ei Wangin mukaan jatkanut olemassaoloaan, vaan yhtyi maailmankaikkeuden perusenergiaan (qi).[1]
Wangin teos Lunheng, eli Punnittuja tutkimuksia, on säilynyt.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti: Kiinan kulttuuri, s. 173. (3. painos) Otava, 1999. ISBN 951-1-15943-7
