Wasa-Posten
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Wasa-Posten, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Wasa-Posten on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi, koska se vaikuttaa useilla aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Wasa-Posten:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia nykymaailmaan. Lisäksi perehdymme tähän aiheeseen liittyviin eri näkökulmiin ja mielipiteisiin tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.
Wasa-Posten oli Vaasassa vuosina 1898–1932 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.[1]
Wasa-Posten perustettiin Pohjanmaan ruotsinkielisen maaseudun lehdeksi. Poliittisesti se oli lähellä RKP:n talonpoikaisfraktiota Lantmannagruppenia, kunnes siirtyi vuonna 1920 vapaamielisemmän Allmogeförbundetin linjalle. Vuonna 1932 talousvaikeuksista kärsinyt lehti yhdistettiin Vasabladetiin.[2]
Lehti ilmestyi aluksi kahdesti, vuonna 1907 neljästi, vuodesta 1908 lähtien jälleen kahdesti ja vuodesta 1919 kolmesti viikossa. Vuosina 1907 ja 1919–1924 sen rinnalla julkaistiin myös kaksipäiväistä painosta.[1] Levikki oli 5 500 kappaletta vuonna 1920.[3]
Päätoimittajat ja vastaavat päätoimittajat
- Oskar Behm (1899–1900)
- J. Alfr. Strandberg (1900–1905)
- Oscar Vestberg (1906)
- Carl von Diederichs (1907)
- J. Alfr. Strandberg ( 1907–1920)
- Johannes Klockars (1920–1926)
- Ernst August Mitts (1927–1929)
- Ernst Valfrid Holm (1929–1932).[1]
Lähteet
- ↑ a b c Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning, s. 249. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3
- ↑ Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning, s. 249–250. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3
- ↑ Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning, s. 251. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3