Wilhelm Weitling

Nykymaailmassa Wilhelm Weitling:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olivatpa he tietyn alan ammattilaisia, harrastusharrastajia tai vain uteliaita yksilöitä, Wilhelm Weitling on herättänyt huomiota ja herättänyt intohimoista keskustelua eri aloilla. Ajan myötä Wilhelm Weitling:n ymmärtämisen ja tutkimisen tärkeys tulee yhä selvemmäksi, ja tästä syystä on erittäin tärkeää syventää sen tutkimista ja analysointia. Tässä artikkelissa perehdymme Wilhelm Weitling:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Wilhelm Weitling.

Wilhelm Christian Weitling (synt. Weidling; 5. lokakuuta 1808 Magdeburg, Preussi – 15. tammikuuta 1871 New York, Yhdysvallat)[1][2] oli saksalainen räätäli ja varhainen kommunismin ja sosialismin teoreetikko. Häntä on sanottu Saksan ensimmäiseksi kommunismin teoreetikoksi.[3]

Nuori räätälinkisälli Weitling vietti vuodesta 1828 kiertelevää elämää ja päätyi Ranskaan.[3][1] Hän asui vuosina 1835–1836 ja 1837–1841 Pariisissa, jossa hän luki varhaisten sosialististen ajattelijoiden kuten Francois Noël Babeufin, Charles Fourier’n, Étienne Cabet’n ja Jean-Jacques Pillot’n teoksia.[4][1] Weitling liittyi Pariisissa Oikeamielisten liittoon ja siirtyi levittämään sen oppeja Sveitsiin.[3][1] Hänet tuomittiin siellä toimintansa vuoksi kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja määrättiin karkotettavaksi Preussiin, mutta hän siirtyi pian Englantiin ja sieltä Belgiaan ja Amerikkaan.[1] Weitling palasi Saksaan vallankumousvuoden aikana kesäkuussa 1848 ja yritti perustaa uutta vallankumousjärjestöä Hampurissa. Lopulta hän muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin. Weitling julkaisi vuosina 1851–1854 New Yorkissa saksankielistä lehteä Republik der Arbeiter, mutta jätti sen jälkeen poliittisen toiminnan. Hän työskenteli myöhemmin siirtolaistoimiston virkailijana.[1]

Weitling uskoi ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä ja pahuuden olevan seurausta omistus- ja perintöoikeudesta. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan luominen edellytti hänen mukaansa työväenluokan taistelua.[1] Karl Marx tuomitsi vuonna 1846 Weitlingin opit virheellisinä. Marxin mukaan ne perustuivat vain moraalisiin vetoomuksiin kommunismin puolesta eivätkä sisältäneet tieteellistä näkemystä siitä, miten kehitys kulkisi porvarillisesta yhteiskunnasta kohti kommunismia.[5]

Teoksia

  • Die Menschheit, wie sie ist und wie sie sein sollte, 1838 (Verkossa)
  • Garantien der Harmonie und Freiheit (1842)
  • Das Evangelium des armen Sünders (1845)

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Salmonsens konversationsleksikon (1928), s. 666 (tanskaksi) Runeberg.org. Viitattu 21.7.2019.
  2. ↑ Otto Wittelshöfer: Weitling, Wilhelm Allgemeine Deutsche Biographie (1896), Deutsche Biographie. Viitattu 21.7.2019. (saksaksi)
  3. ↑ a b c Weitling, Wilhelm, Tietosanakirja (1919), s. 806. Runeberg.org. Viitattu 21.7.2019.
  4. ↑ Eric Hobsbawm: Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista, s. 44, 449 (suom. Tatu Henttonen). Vastapaino, Tampere 2019. Alkuteos How to Change the World – Reflections on Marx and Marxism (2011).
  5. ↑ Karl Marx: Brussels period Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla