Nykyään Wilho Ilmari:stä on tullut yksi kuumimmista ja oleellisimmista aiheista nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen dynamiikan muutosten myötä Wilho Ilmari on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Puhummepa sitten henkilön elämästä, historiallisesta tapahtumasta, filosofisesta käsitteestä tai mistä tahansa muusta aiheesta, Wilho Ilmari on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Wilho Ilmari:tä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Wilho Ilmari | |
---|---|
![]() Wilho Ilmari vuonna 1955. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. huhtikuuta 1888 Kymi |
Kuollut | 18. elokuuta 1983 (95 vuotta) Turku |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Wilho Ilmari (vuoteen 1906 Sundberg; 24. huhtikuuta 1888 Kymi – 18. elokuuta 1983 Turku) oli suomalainen ohjaaja ja näyttelijä. Hän toimi myös Suomen Kansallisteatterin apulaisjohtajana ja Suomen Teatterikoulun rehtorina vuodesta 1942.[1][2] Ilmarin tunnetuimpia elokuvaohjauksia on Seitsemän veljestä (1939). Hän oli Suomen teatterinjohtaja- ja ohjaajaliiton puheenjohtaja vuodesta 1945.[2]
Ilmarille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1947. Teatterineuvoksen arvon hän sai 1951.[2] Ilmari on haudattu Vanhalle hautausmaalle Turkuun.[3]
Hän oli vuosina 1910–1919 teatterinjohtajana Kansan näyttämöllä, Turussa, Tampereella sekä kiertueteatterissa, 1937–1957 Kansallisteatterin ohjaaja ja 1947–1947 apulaisjohtaja, sekä 1959–1961 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin taiteellinen johtaja. Ilmari oli arvostettu Kiven ja Shakespearen tulkitsija.[2]