Willem van Aelst

Nykymaailmassa Willem van Aelst on aihe, joka kehittyy jatkuvasti ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Olipa kyse tieteen, kulttuurin, teknologian tai yhteiskunnan alalla, Willem van Aelst:stä on tullut vertailukohta ja jatkuva keskustelu. Ajan myötä siitä on tullut yksi tärkeimmistä julkisen asialistan aiheista, mikä on herättänyt miljoonien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Epäilemättä Willem van Aelst on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassamme. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Willem van Aelst:n tärkeimpiä puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Willem van Aelst
Riista-asetelma, 1661, National Gallery of Art, Washington, D. C.
Riista-asetelma, 1661, National Gallery of Art, Washington, D. C.
Henkilötiedot
Syntynyt16. toukokuuta 1627
Delft, Alankomaat
Kuollut22. toukokuuta 1683 (56 vuotta)
Amsterdam, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus Barokki

Willem van Aelst (16. toukokuuta 1627 Delft – 22. toukokuuta 1683 Amsterdam)[1] oli Alankomaiden kultakaudella vaikuttanut asetelmamaalari, joka tunnetaan erityisesti riistaa ja metsästysvälineitä kuvaavista maalauksistaan. Teknisesti äärimmäisen taitava van Aelst unohdettiin vuosiksi, mutta hänen maineensa ja arvostuksensa on noussut viime vuosina järjestettyjen retrospektiivinäyttelyjen ansiosta.[2][3][4]

Elämä ja ura

Kukka-asetelma ja kello, 1663, 62,5 × 49 cm, Mauritshuis, Haag.

Van Aelst oli setänsä, asetelmamaalari Evert van Aelstin (1602–1657) oppilas. Vuonna 1643 hän liittyi Delftin Pyhän Luukkaan taidemaalarien kiltaan. Hän on poikkeus hollantilaisten maalareiden joukossa, sillä hän oleskeli pitkiä aikoja ulkomailla.[2]

Ranska ja Italia

Vuosina 1645–1649 van Aelst työskenteli Ranskassa ja asui Pariisissa taiteilijayhteisössä. 1649–1656 hän asui Italiassa ja toimi Firenzessä Toscanan arkkipiispan Ferdinando II de’ Medicin hovimaalarina.[2] Hän kuului Italiassa nimellä Schildersbent tai Bentvueghels tunnettuun pohjois-eurooppalaisten maalarien yhdistykseen, jossa hän sai lempinimen Vogelverschrikker (suom. linnunpelätti). Palattuaan Alankomaihin hän signeerasi teoksensa lempinimellään tai nimellä Guillermo van Aelst.[5] Kuumaverinen, itsetietoinen ja mitä ilmeisimmin juopotteluun taipuvainen van Aelst joutui lähtemään Italiasta lähes tapettuaan miehen kapakkatappelussa.[1][4]

Aika Amsterdamissa ja perintö

Hän palasi matkoiltaan ensin Delftiin ja asettui lopulta vuonna 1657 Amsterdamiin,[2] jossa hän meni naimisiin ja perusti perheen.[5] Hän maalasi samanlaisia riista- ja kukka-asetelmia kuin Italiassa ja kohosi pian myös kotimaassaan yläluokan suosikiksi.[6]

Van Aelstin dynaamiset sommitelmat, värienkäyttö, kyky kuvata materiaaleja ja tekninen taituruus saivat paljon jäljittelijöitä. Hänen vaikutuksensa näkyy Elias van den Broeckin (n. 1650–1708), Simon Verelstin (1644–1721) ja Jan van Huysumin (1682–1749) maalauksissa.[5] Van Aelstin ennakkoluulottomuus näkyy myös hänen valinnoissaan oppilaikseen. Naistaiteilijat olivat harvinaisia Alankomaiden kultakaudella. Kukka-asetelmia maalanneet naistaiteilijat Rachel Ruysch (1664–1750) ja Maria van Oosterwijck (1630–1693) olivat molemmat van Aelstin oppilaita.[5]

Tyyli ja teokset

Riista-asetelma ja samettilaukku marmoripaadella, n. 1665, 67,3 × 54 cm, Museum of Fine Arts, Houston.

Van Aelst maalasi valokuvamaisen realistisia pöytä-, kukka-, hedelmä- ja riista-asetelmia. Hän oli erittäin taitava kuvaamaan erilaisia pintamateriaaleja kuten lasia, metallia ja kankaita. Van Aelst asiakkaat olivat oman aikansa varakasta eliittiä ja hänen työnsä olivat yhtä ekslusiivisia ja ylellisiä kuin ne esineet, joita maalauksissa kuvattiin.[4][6]

Van Aelst tunnetaan nykyisin erityisesti riista-asetelmistaan. Noin kolmasosa van Aelstin asetelmista kuvaa riistaa ja metsästysvälineitä aikana, jolloin metsästys oli vain aatelille ja suurmaanomistajille rajattu harrastus.[6] Metsästysaiheiset maalaukset säilyivät asettelultaan samankaltaisina lähes koko hänen uransa ajan, mutta ovat osoituksia tekniikkansa täydellisesti hallitsevasta mestarista.[2]

Ranskan ja Italian ajan vaikutus tyylin kehitykseen

Van Aelstin tyyliin vaikutti hänen aikansa Ranskassa ja Italiassa. Pariisissa vietettyjen vuosien (1645–1649) aikana Van Aelst alkoi maalata aiempaa suurempia ja sommittelultaan monimuotoisempia asetelmia, jotka esittivät usein ylellisyysesineitä. Van Aelstin ajalta Medicien hovimaalarina Italiassa (1649–1656) tunnetaan 14 maalausta, joiden aiheina olivat metsästys, kukat ja erilaiset eksoottiset keräilyesineet.[6] Hänen työhönsä vaikuttivat hänen Italiassa tapaamansa hollantilaiset Matthias Withoos (1627–1703) ja Otto Marseus van Schrieck (1613–1678).[2] Palattuaan Amsterdamiin vuonna 1657 van Aelst mukautti tyylinsä uuteen kilpailutilanteeseen ja alkoi maalata aiempaa rennommalla ja vapaamalla otteella.[6]

Van Aelst asetelmamaalauksen kehittäjänä

Van Aelstin maalausten värienkäytössä näkyy hänen edeltäjänsä Jan Davidsz. de Heemin (1606–1684) vaikutus, mutta van Aelst kehitti asetelmamaalausta omissa töissään uuteen suuntaan. Yhtenäisen ja tasaisen valaistuksen sijasta van Aelst suosi voimakkaita valoja ja varjoja, jotka korostavat ja häivyttävät yksityiskohtia. Hän hylkäsi aiempien asetelmien symmetrisen ja staattisen sommittelun. Esimerkiksi maalauksessa Kukka-asetelma ja kello (1663) näkyy Willem Kalfin (1619–1693) vaikutus, mutta myös van Aelstin oma kyky kehittää perinnettä. Maalauksessa on katsetta ohjaava voimakas diagonaalisommitelma. Van Aelstin dynaamiset sommitelmat saivat pian runsaasti jäljittelijöitä.[2]

Teoksia

  • Hedelmäasetelma ja kristallimaljakko, 1652, 73 × 58 cm, Palazzo Pitti, Firenze.
    Hedelmäasetelma ja kristallimaljakko, 1652, 73 × 58 cm, Palazzo Pitti, Firenze.
  • Kukka-asetelma, 1656, 46,4 × 55,9 cm, North Carolina Museum of Art, Raleigh.
    Kukka-asetelma, 1656, 46,4 × 55,9 cm, North Carolina Museum of Art, Raleigh.
  • Asetelma. Kanoja, 1658, 95 × 78,5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
    Asetelma. Kanoja, 1658, 95 × 78,5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
  • Riista-asetelma, 1661, 84,7 × 67,3 cm, National Gallery of Art, Washington, D.C.
    Riista-asetelma, 1661, 84,7 × 67,3 cm, National Gallery of Art, Washington, D.C.
  • Riista-asetelma, 1664, 68 × 54 cm, Nationalmuseum, Tukholma.
    Riista-asetelma, 1664, 68 × 54 cm, Nationalmuseum, Tukholma.
  • Hedelmäasetelma, 1670, 58,4 × 50 cm, Royal Collection of the United Kingdom.
    Hedelmäasetelma, 1670, 58,4 × 50 cm, Royal Collection of the United Kingdom.
  • Riista-asetelma. Kuolleita lintuja ja laukku, 1674, Getty Center, Los Angeles.
    Riista-asetelma. Kuolleita lintuja ja laukku, 1674, Getty Center, Los Angeles.
  • Kukka-asetelma ja perhonen, 1677, 32 × 26 cm, yksityiskokoelma.
    Kukka-asetelma ja perhonen, 1677, 32 × 26 cm, yksityiskokoelma.

Lähteet

  1. ↑ a b rkd.nl: Discover painter, draftsman Willem van Aelst RKD – Netherlands Institute for Art History. Arkistoitu 6.4.2019. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 1–2. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6 (englanniksi)
  3. ↑ Wilkin, Karen: The Glitter of a Golden Age Wall Street Journal. 30.7.2012. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Johnson, Ken: Pronks for the Memory: Rendering Luxury The New York Times. 9.8.2012. Arkistoitu 6.4.2019. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Museo Nacional Thyssen-Bornemisza: Aelst, Willem van Museo Nacional Thyssen-Bornemisza. Arkistoitu 7.10.2020. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e National Gallery of Art: Elegance and Refinement: The Still-Life Paintings of Willem van Aelst www.nga.gov. Washington D.C.. Arkistoitu 8.10.2020. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla