Nykymaailmassa William Caxton:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien William Caxton on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja tulevaisuudesta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä William Caxton on jättänyt jälkensä historiaan ja on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia William Caxton:een liittyviä näkökohtia sen perusnäkökohdista sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
William Caxton | |
---|---|
![]() Taiteilijan näkemys William Caxtonista vuodelta 1816. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | n. 1422 Hadlow? |
Kuollut | n. 1491 (n. 70) |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | kauppias, diplomaatti, kirjailija, kirjanpainaja |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | englanti |
Aikakausi | Myöhäinen Plantagenet-kausi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
William Caxton (1422–1491) oli englantilainen kirjanpainaja, kustantaja, kirjakauppias ja kääntäjä. Caxton perehtyi kirjapainotaitoon Kölnissä, ja perusti flaamilaisen Colard Mansionin kanssa kirjapainon Bruggeen, jossa painoi ensimmäisen englanninkielisen kirjan The Recuyell of the Historyes of Troye vuonna 1474. Caxton asettui Lontoon Westminsteriin ja perusti sinne vuonna 1476 Englannin ensimmäisen kirjapainon. Ensimmäinen Caxtonin Westminsterissä painama kirja oli Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinoita.[1]
Caxtonin kirjapainon tuotanto oli monipuolista ja sisälsi muun muassa ritariromansseja, historiallista ja filosofista kirjallisuutta sekä ensyklopedian, vuonna 1481 painetun The Myrrour of the Worlde. Caxton julkaisi myös Sir Thomas Maloryn teoksen Le Morte d’Arthur.
Caxton painoi myös englanninkielisen käännöksen Jacobus de Voraginen Legenda aureasta. Tämä säilyi vuoteen 1941 ainoana englanninkielisenä käännöksenä legendasta.[2]
Antiikvafontti Caxton on nimetty hänen mukaansa.