William Hamilton (filosofi)

Nykymaailmassa William Hamilton (filosofi):stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. William Hamilton (filosofi):een liittyy monia näkökohtia, jotka tekevät siitä merkityksellisen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutuksista talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään William Hamilton (filosofi) näyttää olevan erittäin tärkeä aihe. Tässä artikkelissa tutkimme William Hamilton (filosofi):n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä. Pyrimme ymmärtämään paremmin William Hamilton (filosofi):n ja sen paikan nykymaailmassa sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen.

William Hamilton

William Hamilton (8. maaliskuuta 1788 Glasgow, Skotlanti – 6. toukokuuta 1856), Sir, oli skotlantilainen filosofi ja metafyysikko.[1]

Hamilton opiskeli Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa. Hän aikoi alun perin lääkäriksi, mutta suuntautui sitten filosofisiin tutkimuksiin. Hän tutustui erityisesti tuon ajan saksalaiseen filosofiaan. Ajattelussaan Hamilton yhdisteli Immanuel Kantin ja Thomas Reidin ajattelua. Vuonna 1821 Hamilton nimitettiin Edinburghin yliopiston historian professoriksi, ja hän luennoi muun muassa Euroopan historiasta ja kirjallisuuden historiasta.[1]

Teokset

  • "Philosophy of the Unconditioned" – Edinburgh Review -lehdessä julkaistu essee (1829)
  • Thomas Reidin teosten laitos – keskeneräinen (1846)
  • Discussions in Philosophy, Literature and Education (1. ja 2 painos, 1852-1853)
  • Lectures on Metaphysics and Logic, 4 osaa, toim. H. L. Mansel ja John Veitch (Metaphysics; Logic) (julkaistu postuumisti)
  • Additional Notes to Reid's Works, from Sir W. Hamilton's Manuscripts., toim. H. L. Mansel (julkaistu postuumisti 1862)
  • A Memoir of Sir W. Hamilton, toim. John Veitch (julkaistu postuumisti 1869)[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c William Hamilton 1911encyclopedia.org. Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.