Tässä artikkelissa tehdään perusteellinen analyysi Włocławek:sta, jossa käsitellään eri näkökohtia, joiden avulla lukija saa yksityiskohtaista ja täydellistä tietoa tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Sen alkuperää, sen merkitystä nykyään, sen vaikutuksia eri alueilla ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia tarkastellaan. Lisäksi tutkitaan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta laajan ja tasapainoisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Keräämällä ja analysoimalla asiaankuuluvaa tietoa pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Włocławek:stä ja myötävaikuttamaan tiedon rikastumiseen tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä.
Włocławek | |
---|---|
Ulica 3 Maja -katu. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Włocławek |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Puola |
Voivodikunta | Kujavia-Pommeri |
Piirikunta | ei piirikuntaa |
Kunta | ei kuntaa |
Hallinto | |
– Pormestari | Marek Wojtkowski |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 84,3 km² |
Väkiluku (2019) (arvio) | 109 883 |
– Väestötiheys | 1 303,5 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Włocławek (saks. Leslau) on kaupunki Kujavia-Pommerin voivodikunnassa Puolassa. Se sijaitsee Veikseljoen varrella noin 140 kilometriä Varsovasta luoteeseen. Vuoden 2019 arvion mukaan siellä asui 109 883 asukasta.[1]
Alueella on ollut asutusta yli kolmentuhannen vuoden ajan. Vanhin asutus kuului Luzatian kulttuurin piiriin. Pomeranialainen kulttuuri korvasi sen 500 vuotta myöhemmin. Keskiajalla, vuodesta 1123, samassa paikassa toimi piispanistuin. Paikkaa kutsuttiin tällöin nimellä Wlodzislaw, sittemmin nimellä Wloclaw (lat. Vladislaviensis). Kaupunkioikeudet se sai viimeistään vuonna 1265. 1300-luku oli alueella saksalaisen ritarikunnan mahtiaikaa, ja kaupunki kärsi tuhoja ritarien hyökkäyksissä. Rauha palautui 1460-luvun rauhansopimuksissa Puolan voimistuttua. Tästä alkoi kaupungin kukoistusaika, jota kesti parisataa vuotta. Kolmikymmenvuotinen sota aiheutti alueella suurta tuhoa, ja sen jälkeen vaihtui kaupungin nimi: Włocław muuttui muotoon Włocławek. Uusi kukoistuskausi alkoi 1700-luvun puolimaissa. Puolan jaot johtivat siihen, että alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Tällä oli toisaalta piristävä vaikutus talouselämään. 1800-luvulla kaupunkiin perustettiin paperi- ja selluloosatehdas, ja erityisesti saksalaiset teollisuusmiehet kehittivät useita muitakin teollisuudenaloja.[2]
Kommunismin kaudella vuodesta 1945 teollisuus oli paikkakunnan keskeinen elinkeino. Vuonna 1969 valmistunut pato vähensi Veikselin tulvimisongelmaa. Kommunismin kauden päättyminen oli Puolassa kivulias prosessi, jossa 1980-luvulta alkaen oli mukana Solidaarisuus-ammattijärjestö. Kommunismin vastustajana tunnettu pappi Jerzy Popiełuszko murhattiin Włocławekin padolla vuonna 1984, ja se sai aikaan voimakkaan vastareaktion.[2]
Włocławek on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa (vuodesta 2012 alkaen) toimii investointeja houkutteleva teollisuus- ja teknologiakeskus.
Puolalainen petrokemian yritys Orlen omistaa Włocławekissa toimivan Anwil S. A. -yrityksen, joka valmistaa typpeä, lannoitteita ja PVC-muovia. Sillä on yli 1 200 työntekijää.[3] Vuodesta 1969 Włocławekissa on ollut vesivoimalaitos ja pato, joka säätelee Veikselin korkeutta. Se on suunnitellun seitsemän padon järjestelmän ainoa toteutettu laitos.
Kaupungin rakennuskanta on monenkirjava. Siinä sekoittuvat vanhasta teollisuuskaudesta kertovat tiilitalot ja kommunismin ajan suoraviivainen arkkitehtuuri uusiin, viime vuosikymmenten rakennuksiin. Pääkaduilla on eri-ikäisiä, usein kaksikerroksisia liikerakennuksia. 1970-luvulla poistettiin asuntopulaa rakentamalla kymmeniä 12-kerroksisia asuintaloja, joissa kussakin on parisataa asuntoa. Näitä on kaupungin eri puolilla pieninä ryhminä. Veikselin pohjoispuolen kukkula on arvostettu omakotitalojen alue.
Kaupungin koripallojoukkue pelaa sponsorinsa mukaan nimellä Anwil Włocławek. Se on sijoittunut useina vuosina mitaleille Puolan mestaruusliigassa (Polska Liga Koszykówki).[4]