Nykymaailmassa Xanadu (elokuva):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Xanadu (elokuva) on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten, harrastajien ja suuren yleisön huomion ja keskustelun yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin tai vaikutuksensa vuoksi tieteen ja teknologian kehitykseen. Menneiltä vuosikymmeniltä nykypäivään ulottuvalla urallaan Xanadu (elokuva) on osoittanut kykynsä synnyttää intohimoisia keskusteluja ja syviä pohdiskeluja, jotka herättävät sekä ihailua että kritiikkiä eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Xanadu (elokuva):een ja sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan.
Xanadu | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Robert Greenwald |
Käsikirjoittaja | Marc Reid Rubel |
Tuottaja | |
Säveltäjä | Electric Light Orchestra |
Kuvaaja | Victor J. Kemper |
Leikkaaja | Dennis Virkler |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Universal Studios |
Levittäjä |
Universal Studios Netflix iTunes |
Ensi-ilta |
8. elokuuta 1980 (Yhdysvallat) 17. lokakuuta 1980 (Suomi) |
Kesto | 92 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Tuotto | 22,7 miljoonaa $[1] |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Xanadu on romanttinen musikaali elokuva vuodelta 1980. Se perustuu vuoden 1947 elokuvaan Tanssin jumalatar (engl. Down to Earth), jonka pääosassa oli Rita Hayworth.
Elokuvassa mystinen Kira ilmestyy tukemaan ja auttamaan nuorta lahjakasta taiteilijaa Sonny Malonea, ja tutustuttaa tämän varakkaaseen Danny McGuireen. Yhdessä Danny ja Sonny perustavat klubin nimeltä Xanadu, josta tulee taiteellinen ja taloudellinen menestys.[2]
Elokuvan tunnussävelmästä tuli Electric Light Orchestran ja Olivia Newton-Johnin hitti, joka elää edelleen muun muassa matkapuhelinten soittoäänenä ja yhtenä Einin tunnetuimmista käännöshiteistä.[3][4]
Olivia Newton-John | … | Kira (Terpsikhore) |
Gene Kelly | … | Danny McGuire |
Michael Beck | … | Sonny Malone |
James Sloyan | … | Simpson |
Dimitra Arliss | … | Helen |
Iltalehden Aune Kämäräisen mielestä tämä aikuisten satu operoi kimalluksella, yhtenään vaihtuvilla puvuilla, koreilla lavastuksilla ja sähköisillä efekteillä. Sisältö taas on hänestä tavanomaista tyhjää lemmenluritusta, mutta tanssikohtauksissa on kekseliästä koreografiaa ja sykettä. Silti Gene Kellyä olisi voinut hyödyntää vieläkin paremmin.[5] Helsingin Sanomissa Helena Ylänen luonnehti Xanadua komeasti rahaa roiskien tehdyksi nykymusikaaliksi, jossa vahvasti käsitelty diskomusiikki jää taustalle, elokuvan henkilöt ovat ohuita kuin paperinuket, eivätkä muut näyttelijät kuin ikääntynyt Gene Kelly hallitse musiikkiteatterin konsteja[6].