Tässä artikkelissa Yhtä tyhjän kanssa:n aihetta käsitellään laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta. Yhtä tyhjän kanssa on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Kautta historian Yhtä tyhjän kanssa:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä sekä eri yhteisöjen kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkitaan useita särmiä, jotka muodostavat Yhtä tyhjän kanssa:n monimutkaisuuden, ja tutkitaan sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita.
Yhtä tyhjän kanssa | |
---|---|
Insignificance | |
![]() |
|
Ohjaaja | Nicolas Roeg |
Käsikirjoittaja | Terry Johnson |
Tuottaja | |
Säveltäjä | Stanley Myers |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
Recorded Picture Company Zenith Productions |
Levittäjä | Netflix |
Ensi-ilta | 1985 |
Kesto | 110 min. |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Yhtä tyhjän kanssa (Insignificance, suomenkielisessä DVD-julkaisussa nimellä She's the Bomb) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut draamakomediaelokuva, jonka on ohjannut Nicolas Roeg. Käsikirjoittaja Terry Johnsonin omasta näytelmästään sovittaman tarinan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1954 ja kuvitteelliseen kohtaamiseen neljän silloisen superkuuluisuuden kesken: filmitähti Marilyn Monroen (Theresa Russell), senaattori Joseph McCarthyn (Tony Curtis), baseballtähti Joe DiMaggion (Gary Busey) ja fyysikko Albert Einsteinin (Michael Emil).[1]
Yhtä tyhjän kanssa kilpaili Cannesissa 1985 Kultaisesta palmusta ja voitti teknisistä ansioistaan CST-palkinnon[2].
Helsingin Sanomien Helena Ylänen näki elokuvan tuoreeltaan Cannesissa ja luonnehti sitä rakastettavaksi vakavaksi komediaksi, johon on pystytty loihtimaan paljon 1950-luvun elokuvista tuttua tarkkuutta ja nasevuutta: ”Dialogi on loistava, henkilöhahmot on piirretty monisäikeisiksi ja samalla niille on annettu symbolista ulottuvuutta ja kaikupohjaa.”[3] Elokuva ei päässyt Suomessa teatterilevitykseen, mutta se on esitetty Yle TV1 -kanavalla marraskuussa 1990 ja heinäkuussa 1999 ja julkaistu suomenkielisin tekstein DVD-levynä nimellä She’s the Bomb vuonna 2006[4]. Helsingin Sanomien tv-sivulla marraskuussa 1990 Mikael Fränti kirjoitti elokuvan olevan ihastuttavan roegmainen komedia, jossa pähkähullut ja älyiliset ideat ottavat alati mittaa toisistaan. Fräntin mielestä Roeg puhuu suurista kysymyksistä, kuten ydinsodan vaarasta ja kommunistivainoista, mutta antaa samalla merkityksen pienillekin asioille.[1]