Yhteiskunta

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Yhteiskunta, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Yhteiskunta on aihe, joka on vaikuttanut kaikenikäisiin ihmisiin ja eri yhteiskunnan alueilta. Syntymisestään lähtien Yhteiskunta on herättänyt keskustelua eri aloilla ja synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa käsittelemme Yhteiskunta:n tärkeimpiä näkökohtia analysoimalla sen kontekstia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia, joita Yhteiskunta:llä voi olla tulevaisuudessa. Liity meihin tälle Yhteiskunta-kiertueelle ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota!

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, Boulevard Montmartre, 1897.

Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.[1] Se koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi kansana ja valtiona. Myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, perheet ja suvut.

Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoistyöhön (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.

Yhteiskuntien tyyppejä

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893.

Sosiologiassa yhteiskunnan kehitystaso määritellään sen käyttämän teknologian avulla. Alhaisen teknologian yhteiskunnat ovat ympäristön vaihteluiden kuten viljasadon onnistumisen armoilla, kun taas kehittyneemmät yhteiskunnat voivat hallita ympäristöään enemmän. Pääjako on esiteollisiin, teollisiin ja jälkiteollisiin yhteiskuntiin, ja näistä voidaan erottaa alajakoja.[2]

Katso myös

Lähteet

  • Kangas, Risto: Yhteiskunta. Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta. (2. korjattu painos) Helsinki: Tutkijaliitto, 2006. ISBN 952-5169-41-3.

Viitteet

  1. yhteiskunta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 6.11.2021.
  2. Chapter 4. Society and Social Interaction Introduction to Sociology. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Sitaatteja aiheesta Yhteiskunta Wikisitaateissa
  • Levy, Mika ym.: ”Yhteiskunta - normien ja roolien kokonaisuus”, eYhteiskuntaoppi 1: Suomalainen yhteiskunta (YH1). e-Oppi, 2016. Peda-net (viitattu 18.6.2018).
  • Yhteisö. Internetix.