Yhteiskuntatiede
Tässä artikkelissa analysoimme Yhteiskuntatiede:tä, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Yhteiskuntatiede on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion, koska se on merkityksellinen eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Lisäksi Yhteiskuntatiede on ollut lukuisten keskustelujen ja keskustelujen kohteena, mikä on osaltaan kasvattanut sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Yhteiskuntatiede:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista tätä aihetta ja tarjota täydellisemmän ja syvemmän käsityksen Yhteiskuntatiede:stä.
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.[1]
Yhteiskuntatieteitä
Yhteiskuntatieteisiin kuuluvat:
- antropologia (jaetaan usein sosiaaliantropologiaan ja kulttuuriantropologiaan)[2]
- hallintotieteet[3]
- kriminologia[4]
- kehitystutkimus
- logopedia[5]
- matkailututkimus[6]
- politiikan tutkimus (tunnetaan myös nimillä politologia, valtiotiede ja valtio-oppi)[2]
- sosiaalitieteet, joihin kuuluvat muun muassa
- sosiaaliantropologia[7]
- sosiaalipedagogiikka[7]
- sosiaalipsykologia[7]
- sosiaalityö[7]
- sosiologia[7], jonka piirissä tutkittaviksi sosiaalitieteiksi voidaan katsoa muun muassa
- yhteiskuntapolitiikka[7]
- taloustiede[3]
- yhteiskuntahistoria (jaetaan usein poliittiseen sekä talous- ja sosiaalihistoriaan)[2]
- yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus
- viestintä[2]
Muista tieteistä ainakin maantiede ja uskontotiede saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. Oikeustiede puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta[9][10].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
- ↑ a b c d Yhteiskuntatieteiden perusopinnot | Avoin yliopisto | Helsingin yliopisto courses.helsinki.fi. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ a b Opintopolku Opintopolku. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ a b Sosiologia - Valtiotieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto. 18.7.2018.
- ↑ Logopedian valintakokeet www.utu.fi. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Matkailututkimus - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet www.ulapland.fi. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ a b c d e f g Laitoksen esittely | UEF www.uef.fi. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Opiskelijaksi www.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Tuori, Kaarlo: Oikeuden ratio ja voluntas, s. 18–33. Helsinki: WSOYpro, 2007. ISBN 978-951-0-32960-3
- ↑ Cotterrell, Roger: Law, culture and society: Legal ideas in the mirror of social theory, s. 50–51. (Law, justice, and power) Aldershot: Ashgate, 2006. ISBN 0754625052 (englanniksi)
Aiheesta muualla
Lisää luettavaa aiheesta Yhteiskuntatieteen bibliografia on Wikiaineistossa
