Ylä-Kanada
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ylä-Kanada, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta. Ylä-Kanada on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Näillä linjoilla Ylä-Kanada:n merkitystä tutkitaan perusteellisesti sekä sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin esitellään erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, joiden avulla lukija ymmärtää paremmin Ylä-Kanada:n suuruuden ja sen vaikutuksen nykyiseen yhteiskuntaan.
Ylä-Kanada (engl. Upper Canada) oli vuosina 1791–1840 brittiläinen territorio, joka sijaitsi Kanadassa nykyisen Ontarion provinssin eteläosassa, St. Lawrencen yläjuoksulla, Ontario- ja Eriejärvien pohjoispuolella.
Ylä-Kanada syntyi vuonna 1791, kun brittiläiset uudisasukkaat ja amerikkalaiset lojalistit halusivat alueelle britannialaiset laitokset ja lainsäädännön, erityisesti brittiläisen maanomistuslain. Samaan aikaan luodussa Ala-Kanadassa käytettiin ranskalaista lainsäädäntöä. Territoriot lakkasivat olemasta vuonna 1840, kun ne yhdistyivät Kanadan provinssiksi.
Ylä-Kanadan pääkaupunki oli aluksi Newark (nykyinen Niagara-on-the-Lake), mutta se vaihtui 1. helmikuuta 1796 Yorkiin (nykyinen Toronto).