Yleisuusiguinealaiset kielet
Nykyään Yleisuusiguinealaiset kielet on aihe, josta on tullut suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Vuosien ajan Yleisuusiguinealaiset kielet on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Viime aikoina kiinnostus Yleisuusiguinealaiset kielet:tä kohtaan on kuitenkin kasvanut eksponentiaalisesti, ja siitä on tullut erittäin tärkeä aihe julkisessa keskustelussa. Johtuipa sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään, tekniikan kehitykseen tai rooliin ihmisajattelun kehityksessä, Yleisuusiguinealaiset kielet:stä on tullut peruselementti, joka on otettava huomioon modernissa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Yleisuusiguinealaiset kielet:een, analysoimalla sen vaikutusta, sen seurauksia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Yleisuusiguinealaiset kielet, tai joskus trans-uusiguinealaiset kielet, on papuakieliin kuuluva kielikunta. Se on papuakielten suurin yksittäinen kielikunta, ja peräti 20 % saaren asukkaista arvellaan puhuvan siihen kuuluvia kieliä. Tarkkaa puhujamäärää ja sitä, montako kieltä kielikuntaan todellisuudessa kuuluu, ei vielä tunneta, sillä monien yksittäisten kielten suhde yleisuusiguinealaisiin kieliin on vielä tuntematon.[1].
Ensimmäiset maininnat kieliperheestä ovat peräisin 1970-luvulta.[2]
Glottolog katsoo, että kieliä on 316, jotka kuuluvat ns. ydinperheeseen. Nämä kielet jakautuvat kymmeneen kieliryhmään:[3]
- Madangkielet
- Finisterre–Huon -kielet
- Keskiset länsiuusiguinealaiset kielet
- Kainantu–Goroka -kielet
- Chimbu–Wahgi -kielet
- Engankielet
- Danikielet
- Isojen Binandereanien kielet
- Mekkielet
- Paniaijärvien kielet
Lähteet
- ↑ Papuan languages Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Trans New Guinea - newguineaworld sites.google.com. Arkistoitu 9.9.2016. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Nuclear Trans New Guinea glottolog.org. Viitattu 5.8.2020.