Yli-Iin vaakuna
Nykymaailmassa Yli-Iin vaakuna on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Yli-Iin vaakuna on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnan eri alueilla. Ajan myötä Yli-Iin vaakuna on edelleen merkityksellinen ja vaikuttava ihmisten elämässä, mikä on saanut monet tutkimaan sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Yli-Iin vaakuna:n kiehtovaan maailmaan ja yritämme valaista sen merkitystä ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Yli-Iin vaakuna oli Yli-Iin kunnan tunnus. Vaakunan aihe viittaa sekä maanviljelykseen että voimalaitoksiin. Yli-Iissä (nyk. Oulussa) on Haapakosken, Kierikin ja Maalismaan voimalaitokset. Pahkakosken voimalaitoksen turbiinit sijaitsevat Iin kunnan omistaman enklaavin alueella.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden”. Vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander, ja Yli-Iin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 29. huhtikuuta 1967. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 21. heinäkuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2013, kun Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo liittyivät Oulun kaupunkiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 172. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:14 Yli-Ii Kansallisarkiston digitaaliarkisto.