Ylä-Laukaa

Nykymaailmassa Ylä-Laukaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä sosiaalinen ilmiö, tekninen kehitys, historiallinen hahmo tai mikä tahansa muu nykyajan elämän osa-alue, Ylä-Laukaa on kiinnittänyt eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt kiivasta keskustelua eri piireissä. Tässä artikkelissa tutkimme Ylä-Laukaa:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin tavoitteenaan tarjota lukijalle kattava ja kontekstualisoitu näkemys tästä tällä hetkellä tärkeästä aiheesta.

Ylä-Laukaa/Laukaa/Luga
Луга
Katunäkymä Laukaasta.
Katunäkymä Laukaasta.
vaakuna
vaakuna

Ylä-Laukaa/Laukaa/Luga

Koordinaatit: 58°44′26.0″N, 29°50′43.5″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Lugan piiri
Perustettu 1777
Kaupungiksi 1777
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 188230-188233, 188235-188238
Suuntanumero(t) +7 81372[1][2]
Lempinimi: Luga









Rautatieasema Luga-1
Kazanin katedraali

Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga[3] (vatjaksi Laugaz, ven. Луга, Luga) on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.[2] Se on Lugan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 36 409 ja koko kunnallispiirissä 76 625 henkeä.[4] Nimensä kaupunki on saanut sen läpi virtaavasta Laukaanjoesta, joka laskee edelleen Jaaman kautta Suomenlahteen.[2]

Ylä-Laukaa on tärkeä rautatiepaikkakunta; päärautatieasema on nimeltään Luga-1. Ylä-Laukaa sijaitsee Pietarista lounaaseen Pihkovaan ja edelleen Vilnaan johtavan rautatien varrella ja on samalla risteysasema itään Novgorodiin ja edelleen Tšudovoon vievälle radalle.[5][6] Maantieyhteyksistä keskeisimpiin kuuluvat Pietarista (155 km) lounaaseen johtava valtatie M20 (osa väylää Tiedosto:Finland road sign F28-95.svg ), joka eurooppatie jatkaa Pihkovan jälkeen etelään kohti Valko-Venäjää ja Ukrainaa.[2][7]

Ylä-Laukaaseen on sijoittunut osa Leningradin sotilaspiirin yksiköistä, esimerkiksi 26. ohjusprikaati ja 9. tykistöprikaati.[8]

Vuonna 1964 Ylä-Laukaasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki.

Lähteet

  1. ↑ Leningradskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 3.3.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
  3. ↑ http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=listaus&hakunimi=Laukaa
  4. ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. ISBN 978-5-902339-98-4 Viitattu 14.2.2012. (venäjäksi)
  5. ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230313-3. (venäjäksi)
  6. ↑ Табло вокзала Кингисепп. Отправление. - Luga-1 -aseman juna-aikataulut (venäjäksi)
  7. ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. ↑ Ground Forces Structure and Locations: Part 1 - Leningrad Military District (englanniksi)