Ympäristölupa

Tässä artikkelissa tutkimme Ympäristölupa:n aihetta moniulotteisesta näkökulmasta analysoimalla sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen merkitystä nykyään. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen ja vaikutuksiin yhteiskuntaan sekä sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme purkamaan Ympäristölupa:n eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen monimutkaisuuden ja laajuuden. Tämän artikkelin historiallisista näkökohdista tulevaisuuden ennusteisiin, tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Ympäristölupa:stä ja kutsua lukijaa pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa käsitystään tästä aiheesta.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ympäristölupa on ympäristöviranomaisen myöntämä lupa, joka tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014).[1] Uudelle toiminnalle ja toiminnan olennaiselle muutokselle tarvitaan lupa. Toimintaa ei saa aloittaa ennen sen myöntämistä.[1] Ympäristölupaan kirjataan näkyviin toimintaan kohdistuvat lupamääräykset. Ne koskevat esimerkiksi päästörajoja, niiden seurantaa ja raportointia. Toimintaa valvotaan koko sen elinkaaren ajan.

Lupaviranomaiset

Lupaviranomaisena toimivat yleensä aluehallintovirastot (AVI). Kuitenkin ne ympäristöluvat, joiden myöntämistä ei ole erityisesti säädetty valtiollisen ympäristöviranomaisen toimivaltaan kuuluvaksi, myöntää kunnallinen ympäristönsuojeluviranomainen (yleensä ympäristölautakunta).[2]

Lupaharkinta

Lupaharkinnassa arvioidaan, täyttääkö toiminta lain ja asetuksen vaatimukset. Myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön (maaperän, pohjaveden, meren) pilaantumista, tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan, tai muun tärkeän yleisen käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua myöskään kohtuutonta rasitusta naapureille (yleensä melu).[3][4]

YVA

Pääartikkeli: Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Eräiden ympäristölupien myöntäminen edellyttää erityistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Tämä tulee kyseeseen joko Suomen valtion tekemisistä kansainvälisoikeudellisista sopimuksista johtuen, tai kun hankkeesta voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon tai muun ympäristön erityispiirteiden takia.[5]

Luvan saajan vastuita ja velvollisuuksia

Toiminnanharjoittaja on yleensä velvollinen ottamaan toiminnalleen lakisääteisen ympäristövahinkovakuutuksen. Luvan saajalla voi olla myös vastuu pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta. Useissa tapauksissa edellytetään seuraamaan, sekä pysymään ennalta määritellyillä tasoilla päästöissä ja melussa.[6] Lupaa myönnettäessä voidaan periä myös pantti, jonka saa takaisin vasta kun toiminnan loputtua on tehty hyväksytysti kaikki vaaditut toimenpiteet, kuten pilaantuneiden maiden poisto ja käsittely. Tällä varmistetaan se, että toiminnan päättyessä ympäristö ennallistetaan mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon. Vastuu on ensisijaisesti toimijalla.[6]

Ympäristöilmoitus

Toimijan on tehtävä tietyistä tilapäisistä toiminnoistaan ilmoitus ympäristöviranomaisille. Näitä ovat ympäristönsuojelulain 10. luvun mukaiset ilmoitukset, jotka koskevat tilapäistä melua ja tärinää, koetoimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita, joista voi aiheutua ympäristöhaittoja, ja pilaantuneen maan puhdistamista koskeva ilmoitus. Ympäristölupaviranomainen antaa ilmoituksesta päätöksen, jossa voi olla toimintaa koskevia määräyksiä.[6]

Lupavalvonta

Valvontaviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja kunnan ympäristösuojeluviranomaiset.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Tarvitaanko ympäristölupa? 8.1.2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.1.2010.
  2. ↑ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 23, 28 ja 31 §.
  3. ↑ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7-9 ja 41 §.
  4. ↑ Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17§.
  5. ↑ Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468) 2 ja 4 §, asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) 2. luku.
  6. ↑ a b c Yritysten ja yhteisöjen lakisääteiset velvoitteet 8.1.2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.1.2010.
  7. ↑ Ympäristölupien valvonta 8.1.2010. Valtion ympäristöhallinto. Arkistoitu 8.3.2007. Viitattu 25.1.2010.

Aiheesta muualla