Ympäristörikos

Nykymaailmassa Ympäristörikos on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla ja kaikkialta maailmasta. Yhteiskuntavaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin Ympäristörikos:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe kaikkialla. Olipa Ympäristörikos henkilö, historiallinen tapahtuma, trendi tai mikä tahansa muu aihe, sen merkitys nykymaailmassa on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Ympäristörikos:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme nykyään.

Saastunut vesi on vahingollista eliöille.

Ympäristörikos on rikos, jossa elinympäristö kärsii.[1] Ympäristörikokset voidaan jakaa karkeasti kahtia sen mukaan, vahingoitetaanko niissä yksittäisiä eliöitä (esimerkiksi rauhoitettuja eläimiä) vai elinympäristöä (esimerkiksi juomavettä).

Ympäristörikoksista on säädetty ympäristönsuojelulaissa, jonka sisältö vaihtelee maasta toiseen. Euroopan komissio on ehdottanut keväällä 2008 direktiiviä, joka velvoittaisi jäsenmaat rankaisemaan ankarasti toimista, joilla tahallaan tai törkeän huolimattomasti vahingoitetaan eliöitä, ilmaa, maaperää tai vesistöjä.[2]

Ympäristörikokset ovat suurelta osin niin sanottua piilorikollisuutta. Piilorikollisuus tarkoittaa rikoksia, jotka eivät koskaan päädy poliisin tai valvontaviranomaisten tietoon. Suomalaisen arvion mukaan ympäristörikoksista vain alle kymmenen prosenttia tulee viranomaisten tietoon. Piilorikollisuuden osuus olisi tällöin ympäristörikoksissa vielä suurempi kuin talousrikollisuudessa. Poliisin tietoon on Suomessa tullut vuosittain 350–450 ympäristörikosta, joista suurin osa koskee luvattomia päästöjä.[3][4] Tutkimusten mukaan yksi keskeisiä keinoja ympäristörikollisuuteen puuttumisessa on poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten mahdollisimman nopea esitutkinta.[5]

Suomessa kansalaisten ja yritysten pitää hakea lupa sellaisiin toimiin, jotka huonosti suunniteltuina voivat vahingoittaa ympäristöä. Esimerkkinä tällaisista ovat ruoppaus ja viemärien rakentaminen.[6]

Kehitysmaissa ympäristömääräykset ja niiden soveltaminen ovat usein jääneet taka-alalle, kun maat ovat houkutelleet teollisuusyrityksiä parantamaan talouttaan.[7]

Luonnonsurman nimikettä on ehdotettu lisättäväksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen rikosnimikkeisiin, mutta toistaiseksi ympäristörikoksista ei voi saada tuomiota kansainvälisissä oikeusistuimissa.[8][9]

Lähteet

  1. ↑ Rikoslain luku 48 (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.fi
  2. ↑ Maanantaina täysistunnossa: ympäristörikokset ja EU:n kuluttajastrategia Euroopan parlamentti 20.5.2008
  3. ↑ Ympäristöoikeus läpäisee koko oikeuskentän. Lakimiesuutiset
  4. ↑ Ympäristörikoksissa rangaistuskäytäntö on lievä ja syytteiden hylkäämisprosentti korkea Poliisihallitus, 2012
  5. ↑ Niemelä, Mikko: Ympäristön pilaajat. Suomen Kuvalehti, 7/2021.
  6. ↑ Ympäristörikokset, haitat ja onnettomuudet Ympäristöhallinto 23.5.2008
  7. ↑ Vastavirtaan vaatealalla Global.finland
  8. ↑ Sophie Yeo: Ecocide: Should killing nature be a crime? www.bbc.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Lukijan mielipide | Luonnonsurma tulisi kriminalisoida kansainvälisesti Helsingin Sanomat. 5.12.2020. Viitattu 6.1.2021.

Katso myös