Yorkin herttua
Nykyään Yorkin herttua on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutukset ylittävät rajat ja kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Siksi on tarpeen analysoida yksityiskohtaisesti Yorkin herttua:n tarjoamia eri näkökulmia ja näkökulmia, koska sen vaikutus on käsinkosketeltavaa eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Yorkin herttua:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämä analyysi antaa meille mahdollisuuden saada laajempi ja kattavampi näkemys Yorkin herttua:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Yorkin herttua (engl. Duke of York) on periytyvä päärinarvo, jonka on annettu Englannin kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaallisen perheen jäsenille, yleensä hallitsevan monarkin toiseksi vanhemmalle pojalle. Vuonna 1474 tapahtuneet arvonimen toisen luonnin jälkeen yksikään Yorkin herttua ei ole siirtänyt arvonimeä eteenpäin. Jokainen heistä on joko kuollut ilman perillistä tai noussut kuninkaaksi.[1] Skotlannissa Yorkin herttuaa vastannut arvo oli Albanyn herttua. Yrjöjen aikana oli käytössä arvonimi Yorkin ja Albanyn herttua.
Nykyinen Yorkin herttua on Prinssi Andrew, kuningatar Elisabet II:n toiseksi vanhin poika. Prinssi Andrewilla ei ole miespuolista perillistä. Yorkin herttuan vaimo on Yorkin herttuatar. Yorkin herttua viittaa Yorkin kaupunkiin, joka oli keskiajalla Pohjois-Englannin tärkein kaupunki.
Englannin kuningaskunnan päärinarvo
Ensimmäinen luonti, 1385–1415, 1415–1461
- Edmund, 1. Yorkin herttua (1341–1402). Hän oli Englannin kuningas Edvard III:n neljäs poika.
- Edvard, 2. Yorkin herttua (n. 1373–1415)
- Richard Plantagenet, 3. Yorkin herttua (1411–1460)
- Edvard Plantagenet, 4. Yorkin herttua (1442–1483). Hänestä tuli kuningas Edvard IV vuonna 1461 ja arvonimi yhdistyi kruunuun.
Toinen luonti, 1474–1483
- Rikhard, Yorkin herttua (1473–1483) — Edvard IV:n toinen poika.
Kolmas luonti, 1494–1509
- Henrik Tudor, Yorkin herttua (1491–1547) — Henrik VII:n toinen poika. Kuningas Henrik VIII:ksi 1509, arvonimi yhdistyi kruunuun.
Neljäs luonti, 1605–1625
- Kaarle Stuart, Yorkin herttua (1600–1649) — Jaakko I:n toinen poika. Kuningas Kaarle I:ksi 1625.
Viides luonti, (1633) 1644–1685
- Jaakko Stuart, Yorkin herttua (1633–1701) — Kaarle I:n toinen poika. Kuningas Jaakko II:ksi 1685.
Yhdistyneen kuningaskunnan päärinarvo
Kuudes luonti, 1892–1910
- Prinssi Yrjö, Yorkin herttua (1865–1936) — Edvard VII:n toinen poika. Kuningas Yrjö V:ksi 1910.
Seitsemäs luonti, 1920–1936
- Prinssi Albert, Yorkin herttua (1895–1952) — Yrjö V:n toinen poika. Kuningas Yrjö VI:ksi 1936.
Kahdeksas luonti, 1986–
- Prinssi Andrew, Yorkin herttua (s. 1960) — Elisabet II:n toinen poika.
Yorkin ja Albanyn herttuat
Ensimmäinen luonti 1716–1728
- Prinssi Ernest Augustus, Yorkin ja Albanyn herttua (1674–1728) — Yrjö I:n nuorempi veli. Ei perillisiä.
Toinen luonti 1760–1767
- Prinssi Edvard, Yorkin ja Albanyn herttua (1739–1767) — Walesin prinssi Fredrikin toinen poika. Ei perillisiä.
Kolmas luonti 1784–1827
- Prinssi Fredrik, Yorkin ja Albanyn herttua (1763–1827) — Yrjö III:n toinen poika. Ei perillisiä.
Lähteet
- ↑ The Dukes of the Peerage of the United Kingdom: The Duke of York ukdukes.co.uk-sivusto. Arkistoitu 19.3.2008. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)