Yrjö Gustafson

Yrjö Gustafson:n teema on teema, joka on ollut läsnä läpi ihmiskunnan historian. Muinaisista ajoista lähtien Yrjö Gustafson on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan lähde. Sen merkitys ylittää kulttuuriset, sukupolvien ja maantieteelliset esteet ja kattaa niinkin erilaisia ​​näkökohtia kuin filosofia, tiede, politiikka, taide ja jokapäiväinen elämä. Vuosisatojen aikana Yrjö Gustafson on ollut useiden tulkinnan kohteena, ja se on saanut erilaisia ​​merkityksiä riippuen kontekstista, johon se on kehystetty. Tässä artikkelissa perehdymme Yrjö Gustafson:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen eri puolia ja sen merkitystä nykyään.

Yrjö Voldemar Gustafson (17. syyskuuta 1904 Pietari – 25. elokuuta 1928 Pariisi, Ranska) oli suomalainen Tulenkantajiin kuulunut ylioppilas ja suomentaja.[1][2][3] Hän käytti salanimiä Eino Kaltimo ja Yrjö Talma.[4]

Gustafsonin vanhemmat olivat kontrollööri Johan Aleksander Gustafsson ja Alma Maria Heikkilä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1922.[1] Tulenkantajiin kuulunut Gustafson matkusti keväällä 1928 Pariisiin yhdessä Einari Vehmaksen, Olavi Paavolaisen ja Katri Valan kanssa. Muut palasivat loppukesällä Suomeen mutta Pariisiin jäänyt masentunut, rahaton ja alkoholisoitunut Gustafson hukkui epäselvissä olosuhteissa Seineen.[5] Hän oli joko pudonnut tai hukuttautunut. Onni Hallan mukaan hänen yksinäisyyttään oli lisännyt homoseksuaalisuus, ja hän oli lähtenyt Pariisiin monimutkaisen suhdekuvion keskeltä.[6]

Yrjö Gustafsonin ruumis löydettiin Seinestä 28. elokuuta 1928.[7]

Suomennoksia

Omalla nimellä:

  • John Russell : Missä turvalliset tiet loppuvat. Kansanvalta, Helsinki 1927 (valikoima kokoelmasta Where the Pavement ends)
  • Maksim Gorki : Nuoruuteni yliopistot ; suomentanut Y. Gustafson. Kansanvalta, Helsinki 1927, 2. tarkastettu painos Tammi, Helsinki 1945
  • Theodor Birt : Antiikin elämää ; tekijän luvalla suomentanut Y. Gustafson. Sivistys ja tiede n:o 61. WSOY 1928
  • Emil Ludwig : Wilhelm II ; tekijän luvalla suomentanut Y. Gustafson. WSOY 1928
  • Ludvig Nordström : Tuomas Lack ; suom. Yrjö Gustafson. Kansanvalta, Helsinki 1928
  • F. Tennyson Jesse : Hullu Tom ; suomentaneet Y. Gustafson ja Heikki Teittinen. Kansanvalta, Helsinki 1929

Nimimerkillä Eino Kaltimo:

  • H. Rider Haggard : Maivan kosto. Kansanvalta, Helsinki 1925
  • Rudyard Kipling : Vilhelm Valloittaja : kertomuksia Intiasta. Kansanvalta, Helsinki 1925
  • Edgar Allan Poe : Punaisen surman naamio : jännityskertomuksia. Kansanvalta, Helsinki 1926

Nimimerkillä Yrjö Talma:

  • Jack London : Väkevän voima : yhteiskuntataistelukertomuksia ; mukaillen suomentanut Yrjö Talma, Kansanvalta, Helsinki 1924
  • H. Rider Haggard : Musta ja valkea sydän. Kansanvalta, Helsinki 1925 (alkuteos Black Heart and White Heart)

Lähteet

  1. ↑ a b Helsingin Norssin matrikkeli 1867-1992, numero 1822
  2. ↑ Nuori suomalainen kirjailija kuollut. Sisä-Suomi, 11.9.1928, nro 209, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.03.2018.
  3. ↑ Yrjö Woldemar Gustafsonin kuolinilmoitus. Uusi Suomi, 16.9.1928, nro 216, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.03.2018.
  4. ↑ Kirjasampo.fi : Eino Kaltimo
  5. ↑ Panu Rajala : Tulisoihtu pimeään - Olavi Paavolaisen elämä. WSOY 2014, luku Uusi pako Pariisiin (Google kirjat linkki)
  6. ↑ Minna Maijala: Katri Vala – Kulkuri & näkijä, s. 254. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-1-38243-0
  7. ↑ Kuolleita, Helsingin Sanomat, 09.09.1928, nro 245, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot