Nykymaailmassa Zürichin ooppera:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Zürichin ooppera on kiinnittänyt tutkijoiden, akateemikkojen, johtajien ja kansalaisten huomion tieteellisestä poliittiseen sfääriin ja on saanut aikaan intensiivistä keskustelua ja analyyseja sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Zürichin ooppera:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutuksia tänään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutukset nykyhetkeen, syvennymme Zürichin ooppera:n täydelliseen ja tyhjentävään analyysiin, jossa käsitellään sen positiivisia, negatiivisia ja kiistanalaisia puolia.
Zürichin ooppera sijaitsee Zürichin keskustassa lähellä Bellevueta, Sveitsissä. Vuoteen 1964 se oli Kaupunginteatteri. Sen jälkeen se nimettiin Oopperaksi. Teatteri avattiin 30. syyskuuta 1891 ja siellä on 1 100 katsojapaikkaa.
Zürichin oopperan intendenttinä toimii Andreas Homoki. Hänen edeltäjänsä oli Alexander Pereira, joka toimi tehtävässä vuodesta 1991 vuoteen 2012. Zürichin oopperan johtajana toimii Sophie de Lint ja baletin johtajana toimii Christian Spuck. Ennen Christian Spuckia baletin johtajana toimi Heinz Spoerli. Zürichin oopperan nykyinen ylikapellimestari on italalainen Gianandrea Noseda. Häntä edelsivät ylikapellimestarin tehtävässä Fabio Luisi ja Daniele Gatti. Franz Welser-Möst oli Zürichin oopperan ylikapellimestari vuodesta 1995 vuoteen 2008.
Zürichin oopperaan on kiinnitetty muun muassa sellaisia laulajia kuin Elena Moșuc, Piotr Beczała ja Matti Salminen. Zürichin oopperassa ovat vierailleet lähes kaikki maailman merkittävät oopperatähdet. Zürichin oopperassa toimii myös kansainvälinen oopperastudio (International Opera Studio, IOS), jossa on opiskellut myös suomalaisia laulajia ja pianisteja.
Zürichin ensimmäinen suuri teatteri oli 10. marraskuuta 1834 avattu Aktientheater.