Z-sukupolvi

Z-sukupolvi eli zoomerit on milleniaalien eli Y-sukupolven ja alfa-sukupolven välissä syntynyt sukupolvi eli väestökohortti.^[1][2] Z-sukupolvi on syntynyt 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Eri lähteissä syntymävuosia on rajattu eri tavoin, kuten 1997–2012,^[3][4] 1996–2010,^[5] tai jo 1995–2009.^[6]

Maailmanlaajuisesti Z-sukupolvi on suurin väestöryhmä, 32 prosenttia maailman väestöstä.^[7] Internet, älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat sukupolven arkea.^[1][2] Tutkimusten mukaan Z-sukupolven yleisiä arvoja ovat yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus.^[7][8]

Koko maailman mittakaavassa Z-sukupolvi on väestöryhmistä suurin, 32 prosenttia globaalista väestöstä.^[7]

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen (2020) mukaan Z-sukupolvi on kasvanut rajattoman informaation maailmassa ja osaa hankkia tietoa itse.^[9][10]

Arvotutkimusten mukaan Z-sukupolven arvoja ovat ennen kaikkea yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus. Sukupolvi suhtautuu myönteisesti esimerkiksi kulttuuriseen moninaisuuteen, erilaisiin seksuaalisiin suuntautumisiin ja sukupuolivähemmistöihin.^[11] Toisaalta nuorten arvomaailmat ovat yhtä aikaa polarisoituneet ja sukupuolittuneet: nuorten naisten arvomaailma on aiempaa liberaalimpi ja nuorten miesten konservatiivisempi etenkin Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa sekä vauraammissa Aasian maissa, kuten Etelä-Koreassa. Naisten ja miesten asenteet ovat jakautuneet etenkin seksuaalisuuteen ja sukupuoleen, maahanmuuttoon ja rasismiin sekä ilmastonmuutokseen suhtautumisessa.^[12]

Z-sukupolven nuoruutta varjostaa ekologinen, poliittinen ja taloudellinen epävarmuus.^[9] Ruotsin Nuorisobarometri 2024 kuvaa z-sukupolvea turvallisuushakuiseksi: terveyttä ja perhettä arvostetaan.^[13] Sukupolven työmoraalin ennustetaan olevan kunnossa.^[9][10]

Taloustutkimus Oy:n vuoden 2022 kyselyn mukaan Z-sukupolvi kokee selvästi enemmän ympäristöahdistusta kuin vanhemmat ikäpolvet. Kolme neljästä vastaajasta koki suurta huolta ilmastonmuutoksesta ja yli puolet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.^[11] Z-sukupolven edustajat arvostavat usein ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja kuluttamista.^[7]

Kouluterveyskyselyn mukaan 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käytti alkoholia ja harrasti humalajuomista. Tupakka ei ollut 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin aiemmin.^[14] Toisaalta taas nuorten nuuskan käyttö lisääntyi muiden päihteiden käytön vähentyessä.^[15]

Z-sukupolvi suosii videopohjaisia sosiaalisen median palveluja kuten mobiilisovellus Tiktokia. Facebook on jäänyt vanhempien sukupolvien kanavaksi.^[16]

Eräs merkittävistä Y- ja Z-polvien eroista aiempiin sukupolviin on, että uskonnon merkitys on heikompi kuin aiemmilla sukupolvilla. Sama ilmiö esiintyy kaikissa länsimaissa.^[10] Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan 16 prosenttia 15–40-vuotiaista suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan.^[17]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Z-sukupolvi Wikimedia Commonsissa