Zeus Sosipoliin temppeli

Nykymaailmassa Zeus Sosipoliin temppeli on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Zeus Sosipoliin temppeli on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena. Vuosien varrella se on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Zeus Sosipoliin temppeli:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Ensimmäisistä ilmenemismuodoistaan ​​nykyisiin seurauksiinsa Zeus Sosipoliin temppeli on edelleen tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava aihe.

Zeus Sosipoliin temppeli
Zeus Sosipoliin temppelin länsipääty Pergamon-museossa. Etualalla Athenen patsas Pergamonista.
Zeus Sosipoliin temppelin länsipääty Pergamon-museossa. Etualalla Athenen patsas Pergamonista.
Sijainti Magnesian arkeologinen alue, Tekin, Germencik, Aydın, Turkki
Koordinaatit 37°51′08″N, 27°31′28″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 221–180 eaa.
Suunnittelija Hermogenes
Tyylisuunta joonialainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Zeus Sosipoliin temppeli oli antiikin aikainen Zeus Sosipoliille omistettu kreikkalainen temppeli Magnesian kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Se sijaitsi kaupungin agoran eteläosan keskellä.[1]

Zeus Sosipoliin temppeli rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuonna 221–180 eaa. Sen arkkitehtina pidetään Hermogenes Prieneläistä, joka suunnitteli myös Magnesian Artemis Leukofryenen temppelin.[1][2]

Temppeli oli rakennettu viisiportaiselle krepidomalle, jonka koko oli noin 7,4 × 15,8 metriä. Temppelirakennus edusti joonialaista tyyliä. Sen pääsisäänkäynti oli poikkeuksellisesti länsipäässä samalla tavalla kuin Artemis Leukofryenen temppelissä sekä muun muassa Efesoksen Artemiin temppelissä. Temppeli oli länsipäässä tetrastyyli-prostyyli ja itäpäässä distylos in antis. Sisällä temppelissä oli tavanomaiset pronaos, naos eli cella ja opisthodomos. Pronaos oli kuitenkin poikkeuksellisen syvä, lähes yhtä suuri kuin cellakin. Cellassa oli sen kokoon nähden suurikokoinen Zeuksen kulttipatsas.[1][2]

Temppelin länsipääty on ennallistettu Pergamon-museoon Berliinissä.[2] Muutoin temppelin jäänteet ovat nykyisin jälleen maan alla. Rauniot olivat alun perin kaivettaessa 1800-luvun lopulla vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta paikalliset polttivat niiden marmoreita kalkiksi kaivausten jälkeen.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Webb, Pamela A.: Hellenistic Architectural Sculpture: Figural Motifs in Western Anatolia and the Aegean Islands, s. 88–89. (Hellenistic architectural sculpture, nide 1. Wisconsin studies in classics, ISSN 2472-7474) University of Wisconsin Press, 1996. ISBN 0299149803 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c Temple of Zeus Sosipolis from Magnesia on the Maeander Google Arts & Culture. Viitattu 4.11.2019.
  3. ↑ Magnesia on the Meander Turkish Archaeological News. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muualla