Zeus Urioksen pyhäkkö

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Zeus Urioksen pyhäkkö:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nykyään ja sen vaikutuksia yhteiskuntamme eri osa-alueisiin. Zeus Urioksen pyhäkkö on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosia, ja tässä artikkelissa yritämme valaista uutta valoa tähän jännittävään aiheeseen. Sen alusta lähtien sen nykyiseen kehitykseen tutkimme Zeus Urioksen pyhäkkö:n kaikkia puolia ja sitä, miten se on vaikuttanut tapaamme ajatella, elää ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Valmistaudu lähtemään tähän jännittävään löytöjen ja tiedon seikkailuun!

Zeus Urioksen pyhäkkö
Ἱερὸν Διὸς Οὐρίου
Sijainti Anadolukavağı (Anadolu Kavağı), Beykoz, İstanbul, Turkki
Koordinaatit 41°10′43″N, 29°05′41″E
Rakennustyyppi pyhäkkö
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Zeus Urioksen pyhäkkö (m.kreik. Ἱερὸν Διὸς Οὐρίου, Hieron Dios Ūriū) tai Zeus Urioksen ja kahdentoista jumalan pyhäkkö oli antiikin aikainen Zeus Uriokselle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi Khalkedonin alueella Bosporoksen Mustanmeren puoleisen pään itärannalla nykyisen Turkin Anadolukavağıssa. Pyhäkön sijaintipaikka sai siitä nimen Hieron.[1][2][3]

Hieronia pidettiin Egeanmeren ja Mustanmeren rajakohtana, ja se oli näin tärkeä läpikulkupiste ja monin tavoin ”Mustanmeren avain”.[1] Se oli paikka, jossa kauppalaivat kokoontuivat yhteen Mustanmeren purjehduksille.[4] Se oli myös paikka, josta Mustanmeren purjehduksessa käytettyjen karttojen etäisyysmittaukset aloitettiin.[1] Herodotos mainitsee paikan hyvänä kohtana katsella merta.[4][5]

Pyhäkkö oli nimellään omistettu ”Hyvän merimatkan Zeukselle” tai ”Hyvien tuulten Zeukselle”.[4][6] Siellä rukoiltiin otollisen pohjois- tai etelätuulen puolesta, sen mukaan olivatko alukset menossa Mustallemerelle vai Egeanmerelle päin.[7] Pyhäkköön viitataan myös ”Khalkedonilaisten pyhäkkönä” ja ”Aasian pyhäkkönä”. Pyhäkön lisäksi Hieronissa on ilmeisesti ollut myös asutus.[1][4] Nykyisin Hieronin paikalla ovat bysanttilaisaikaisen Yoroksen linnan rauniot. Sen rakenteissa on käytetty uudelleen paikan antiikin aikaisten rakennusten osia.[1]

Byzantionin kaupungilla oli oma pyhäkkö vastapäisellä eli länsirannalla. Sitä kutsuttiin ”Byzantionlaisten pyhäköksi” ja ”Euroopan pyhäköksi”. Sen kultti oli omistettu Serapikselle ja Kybelelle. Tämä pyhäkkö oli Hieronia vähempimerkityksinen.[1][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Moreno, Alfonso: Hieron: The Ancient Sanctuary at the Mouth of the Black Sea. Hesperia, 2008, 77. vsk, s. 655–709. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Hieron (Chalkedonion)/Zeus Ourios, T. Pleiades. Viitattu 14.2.2022.
  3. ↑ Iuppiter Urius, T. Pleiades. Viitattu 14.2.2022.
  4. ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 917, 929. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  5. ↑ Herodotos: Historiateos 4.85, 4.87.
  6. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: οὔριος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. ↑ Russell, Thomas James: Byzantium and the Bosporus: A Historical Study, from the Seventh Century BC Until the Foundation of Constantinople, s. 31. (Oxford classical monographs) Oxford University Press, 2017. ISBN 9780198790525 Teoksen verkkoversio.