Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Zorja:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Zorja:llä on ollut ratkaiseva rooli, joka ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin, yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen merkitykseen historiassa. Kattavan analyysin avulla tutkimme Zorja:n merkitystä nykymaailmassa ja sen kehittymistä ajan myötä. Samoin tutkimme Zorja:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota syvällinen ja yksityiskohtainen katsaus Zorja:een ja sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa.
Zorja (ukr. Зоря; 'Tähti') oli Lvivissä kaksi kertaa kuukaudessa ilmestynyt ukrainalainen kirjallinen ja tieteellinen aikakauskirja. Sitä julkaisi vuosina 1880–1885 kielitieteilijä Omelian Partytskyi ja vuosina 1885–1897 Ševtšenkon tieteellinen seura. Lehdessä alettiin vuonna 1891 käyttää foneettista oikeinkirjoitusta. Kirjoittajat olivat sekä Itävallan että Venäjän hallitsemalta Ukrainan alueelta. Aikansa merkittävimpiin kuuluneen aikakauskirjan kirjoituksissa käsiteltiin historiallisia, kansatieteellisiä ja taloudellisia aiheita, mutta se julkaisi myös elämäkertoja ja muistelmia. Zorjan päätoimittajina olivat Partytsky vuoteen 1885, Omelian Kalytovskyi, Oleksandr Borkovskyi 1886, 1888–1889, 1897, Hryhori Tsehlynskyi 1887–1888, Petro Skobelskyi 1889–1890, V. Tysovskyi 1890–1891 ja Vasyl Lukytš 1890–1897. Vuodesta 1885 toimitussihteernä oli Ivan Franko. Zorjan seuraaja oli Literaturno-naukovyi vistnyk. Lehden kirjoituksista on julkaistu sisällysluettelo vuonna 1988.[1]
Ivan Franko, Myh’ailo Hruševskyi, V. Kotsovskyi, Ahatanhel Krymskyi, Omelian Ohonovskyi, Kyrylo Studynskyi, Vasyl Štšurat, Kornylo Zaklynskyi, Orest Levytskyi, Omelian Kalytovskyi, Isydor Šaranevytš, Danylo Lepkyi, Oleksandr Konyskyi ja Borys Poznanskyi.[1]
Saman nimisiä ukrainalaisia kirjallisuus- ja muita lehtiä on ilmestynyt aikojen kuluessa Ukrainassa, Venäjällä ja Brasiliassa.[2]