Alla olevassa artikkelissa haluamme sukeltaa Zwönitz:n kiehtovaan maailmaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Zwönitz on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat antaneet arvokasta tietoa, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta elämäämme. Tämän artikkelin avulla kehotamme sinua pohtimaan Zwönitz:tä ja löytämään näkökohtia, joita et ehkä tiennyt tästä aiheesta.
Zwönitz | |
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Zwönitz |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Saksi |
Piirikunta | Erzgebirgskreis |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 62,2 km² |
Korkeus | 550 m |
Väkiluku (2019) | 11 910[1] |
– Väestötiheys | 185 as./km² |
Postinumero | 08297 |
Suuntanumero(t) | 037754 |
Zwönitz on kaupunki Erzgebirgin piirikunnassa Saksin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Paikkakunta on vanhaa slaavien asuinaluetta ja se oli aikoinaan kaivoskaupunki.
Zwönitz sijaitsee Saksin lounaisosassa. Linnuntie-etäisyys Chemnitzistä on noin 25 kilometriä etelään, Leipzigista noin 85 kilometriä kaakkoon ja Dresdenistä noin 80 kilometriä lounaaseen.[2] Luonnonmaantieteelisesti Zwönitz kuuluu Erzgebirge-vuoriston keskiosaan; paikkakunta on keskimäärin yli puoli kilometriä merenpinnan yläpuolella, korkein kohta on Ziegenberg 653 metriä mpy. Alueella virtaa Elben sivujoki Zwönitz, jonka pituus on noin 39 kilometriä ja valuma-alue 144 neliökilometriä.
Zwönitzin keskusta sijaitsee kaupungin eteläpuoliskolla, aivan sen tuntumassa ovat Lenkersdorf ja Kühnhaide. Pohjoisessa ovat Niederzwönitz ja Dorfchemnitz, jonka itäpuolella ovat Günsdorf ja Hormersdorf. Kaupungin luoteisosassa on Brünlos.
Zwönitzin keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 964 mm. Vuotuiset keskilämpötilat olivat 2000- ja 2010-luvuilla 6,8 °C...9,5 °C. Lämpimimmät kuukaudet olivat heinä- ja elokuu, kylmimmät puolestaan tammi- ja helmikuu.[3]
Zwönitzin alueella asui aikoinaan sorbeja, ja myös paikkakunnan nimi on sorbilaista perua (Zvonica tai Zvenica). Alue alkoi saksalaistua 1100-luvun loppua kohden. Zwönitz sai kaupunkioikeudet vuoden 1300 tienoilla. Kaivostoimintaa alettiin harjoittaa 1400-luvulla ja Zwönitz sai kaivoskaupungin aseman, johon liittyi myös verotuksellisia etuja. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Zwönitz ja Niederzwönitz olivat sekä hallinnollisesti että uskonnollisesti erillään. Kolmikymmenvuotinen sota oli Zwönitzille tuhoisa etenkin kulkutautien suhteen: vuonna 1640 rutto teki tuhojaan. Vuoden 1713 jälkeen Erzgebirgen alueella ei ole koettu ruttoepidemiaa. Rautatieverkkoon Zwönitz liitettiin 1875, ja seuraavina vuosikymmeninä rautatieyhteyksiä laajennettiin. DDR:n aikana Zwönitz kuului Auen piirikuntaan (Kreis Aue), joka lakkautettiin 1994. Zwönitziin liitettiin useita maalaiskuntia 1900-luvun kuluessa ja viimeisenä Hormersdorf vuonna 2013.
Zwönitzissä on useita kirkkoja, joiden historia alkaa ajalta ennen 1800-lukua. Barokkikirkko Trinitatis on rakennettu 1688–1692.
Zwönitzin suuria työnantajia ovat muun muassa EKM Elektronik GmbH & Co.KG, Zwönitzer Agrargenossenschaft e.G. ja Siemens Insulations Center GmbH & Co.KG. Julkinen sektori kouluineen, kirjastoineen ja museoineen on merkittävä työllistäjä.[4]
Zwönitz sijaitsee rataosuuden Chemnitz–Adorf varrella. Bundesstraße 169 kulkee kaupungin länsipuolitse ja Bundesstraße 180 pohjoispuolitse.