École pratique des hautes études
Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti École pratique des hautes études:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme useisiin tähän aiheeseen liittyviin näkökohtiin. Analysoimme sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan sekä sen roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asiantuntijahaastattelujen, tapaustutkimusten ja tilastotietojen avulla tarjoamme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen École pratique des hautes études:stä toivoen, että voimme tarjota lukijoillemme selkeän ja syvän käsityksen tästä ilmiöstä. Epäilemättä École pratique des hautes études on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme innoissamme voidessamme jakaa kanssasi kaiken, mitä olemme löytäneet siitä.
École pratique des hautes études (EPHE) on Pariisissa sijaitseva korkeakoulu, mutta ei yliopisto klassisessa mielessä.[1]
EPHE perustettiin 31. heinäkuuta 1868 Ranskan opetusministeri Victor Duruyn asetuksella, ja se on yksi suurista korkeakouluista. Pääajatuksena oli valmistaa opiskelijoita tutkimukseen osallistumalla tutkimusharjoitteluun. Mitään tutkintotodistuksia ei vaadittu eikä myönnetty[2].
Sen uskontotieteen ja historian tutkinnot ovat maailman parhaita.
EPHE on jatkuvasti kouluttanut maailmanluokan asiantuntijoita Aasian ja islamin tutkimuksen alalla, ja heidän joukossaan on investointipankkiireja, diplomaatteja ja näihin aloihin erikoistuneita sotilasupseereita[3].
Kuuluisia valmistuneita
- Safi Faye, senegalilainen tohtoriksi väitellyt kansatieteilijä ja elokuvaohjaaja
- Norman Finkelstein, amerikanjuutalainen politiikantutkija ja kirjailija
- Mariama Hima, Nigerin ensimmäinen naispuolinen elokuvaohjaaja
- Ferdinand de Saussure, sveitsiläinen indoeurooppalaisten kielten tutkija
Lähteet
Viitteet
