Šuura

Tällä hetkellä Šuura on aihe, joka on kiinnittänyt suuren yleisön huomion vaikutuksensa vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Syntymisestään lähtien Šuura on herättänyt keskusteluja sen merkityksestä historiassa ja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti tärkeimpiä Šuura:een liittyviä näkökohtia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutuksia nykyään. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Šuura on muokannut kulttuurin, politiikan, talouden ja teknologian eri näkökulmia ja näyttää sen vaikutuksen eri yhteyksissä ajan myötä.

Šuura (arab. شورى‎‎‎, shūrā) on arabiankielinen neuvottelua tai neuvonpitoa tarkoittava sana. Termi tunnetaan Koraanista kahteen kertaan, kohdassa jossa Muhammed neuvottelee seuraajiensa kanssa ja toisessa kohdassa jossa muslimit neuvottelevat keskenään asioidensa hoidosta.[1] Käsitettä pidetään pohjana demokraattisen järjestelmän toteuttamiselle islamin puitteissa.[1] Sana on myös Koraanin 42. suuran, Neuvonpidon suuran nimi.

Historia

Šuura oli (mahdollisesti myyttisen) toisen kalifin Umar ibn al-Khattabin kokoama valitsijamiesten ryhmä joka valitsi kalifin seuraajan. Sen jälkeen nimeä on käytetty hallitsijan valtaneuvostosta ja nykyaikana parlamentista.[2]

Nykyaikana

Egyptin parlamentin ylähuoneen nimi on vuoden 2014 perustuslain muutoksen asti Egyptin šuura-neuvosto (engl. Shura Council, Maǧlis al-Šūrā al-Maṣrī), jossa sana majlis (مجلس‎‎) merkitsee istuntoa. Saudi Arabian neuvoa-antavan kokouksen nimi on Majlis al-Shūra al-Saʿūdiyy. Iranin parlamentin nimi on Madžles-e Šura-je Eslam ja Pakistanin on Majlis ê Shura Pākistān.

Lähteet