Östnyland:n aihe on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosia, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia teorioita. Muinaisista ajoista lähtien Östnyland:llä on ollut keskeinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden kehitykseen. Kautta historian Östnyland on ollut analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia tulkintoja ja keskusteluja sen todellisesta merkityksestä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Östnyland:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyään sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri alueilla.
Östnyland | |
---|---|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Julkaisija |
Bonnier KSF Media Ab |
ISSN | ISSN 2342-7825 ja 2342-7728 |
Levikki | 5 732 (LT 2018)[1] |
Perustettu | 2015 |
Päätoimittaja | Helén Kurri |
Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
Kotikunta | Porvoo |
Kotimaa |
![]() |
Ilmestymistiheys | kahdesti viikossa |
Kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Östnyland |
Östnyland oli Porvoossa ilmestyvä viisipäiväinen ruotsinkielinen sanomalehti, joka syntyi Borgåbladetin ja Östra Nylandin yhdistyessä[2]. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 13. tammikuuta 2015[3]. Östnylandin pääasiallinen levikkialue oli Uudenmaan maakunnan itäosan ruotsinkieliset alueet. Lehden päätoimittajana ja uutispäällikkönä toimi syyskuusta 2016 alkaen Helén Kurri.[4]
Östnyland vaihtoi nimensä takaisin Borgåbladetiksi keväällä 2024[5].
Yhä ilmestyvät lehdet | |
---|---|
Lopetetut lehdet | |
Ahvenanmaalla ilmestyvät lehdet |