Tässä artikkelissa aiomme tutkia Bonnierhuset:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Globaalille näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Bonnierhuset on herättänyt suurta kiinnostusta ja synnyttänyt lukemattomia keskusteluja eri aloilla, kuten politiikassa, kulttuurissa, tekniikassa tai tieteessä. Tässä mielessä ehdotamme, että analysoidaan kattavasti, kuinka Bonnierhuset on muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla tarkastelemme sekä myönteisiä puolia että haasteita, joita Bonnierhuset tuo yhteiskunnallemme, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ilmiöstä.
Bonnierhuset on tornitalo Tukholman Vasastanin kaupunginosassa, Vasaparken-puiston eteläpuolella Torsgatanin varrella. Se kohoaa 61 metrin korkeuteen. Rakennuksessa toimii Bonnierin konsernijohto ja Dagens Industri -sanomalehden toimitus. Talon omistaa Bonnier Cityfastigheter.
Bonnierhuset rakennettiin 1946–1949. Sen suunnittelivat arkkitehdit Ivar ja Anders Tengbom, jotka olivat voittaneet vuonna 1937 järjestetyn suunnittelukilpailun. Kyseessä oli ensimmäinen Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettu betonirunkoinen tornitalo. Seinät on verhoiltu keltaisella tiilellä. Toimistot sijaitsevat torniosassa, matalammassa siivessä on lehtipaino. Taloa on laajennettu 1964 ja 1972 Anders Tengbomin suunnittelemilla lisäosilla.[1]
Bonnierhusetin eteläpuolelle valmistui vuonna 2006 Bonnierin taidehalli.[2]
Nimeä Bonnierhuset käytetään myös Sveavägenin varrella Norrmalmilla sijaitsevasta Bonnierin vanhasta pääkonttorista.