Nykyään Ğ on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Ğ on herättänyt keskusteluja ja kiistoja kiinnittäen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä ilmiö on käynnistänyt useita keskusteluja, jotka kattavat useita eri näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksista kulttuuriin ja politiikkaan. Koska Ğ on edelleen tärkeä aihe, on erittäin tärkeää analysoida sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ğ:n ilmiötä ja sen merkitystä nykyään.
Ğğ Ğğ | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ğ (ğ) on turkkilaisissa kielissä, kuten turkissa, azerissa, kazakissa ja tataarissa käytettävä kirjain. Kielestä ja murteesta riippuen, se äännetään soinnillisena frikatiivina , tai ei ollenkaan. Arabialaisella kirjaimistolla sen vastine on غ ja kyrillisesti г tai ғ.
Turkin kirjain ğ ja sen vastine osmaninturkin kirjaimistossa (غ) lausuttiin alun perin soinnillisena frikatiivina , mutta se on sittemmin käynyt läpi äänimuutoksen, jonka seurauksena konsonantti katosi kokonaan ja edeltävän vokaalin kompensoiva pidentyminen tapahtui, mistä johtuu sen nykyinen funktio. Joissain turkin murteissa sen perinteistä ääntämistä kuitenkin ilmenee edelleen.[1]
Nykyturkissa ğ tunnetaan nimellä ’pehmeä g’ (tr. yumuşak ge) ja se on aakkosten yhdeksäs kirjain. Kirjaimella ei ole omaa ääntämystä, vaan se osoittaa edellisen vokaalin pidentymisen, jota ei yleensä esiinny ilman ğ-kirjainta. Esimerkiksi sana dağ (’vuori’) äännetään /daa/. Kirjain esiintyy aina vokaalin jälkeen, eikä sitä näin ollen käytetä koskaan sanan alkukirjaimena. Vokaalien /e/, /i/, /ö/ ja /ü/ jälkeen se lausutaan konsonanttina /j/, kuten myös toisinaan silloin, kun se esiintyy kahden vokaalin välissä.[1]
Azerissa ja krimintataarissa ğ on konsonanttiäänne soinnillinen velaarinen frikatiivi . Azerissa kirjainta ei ikinä käytetä sanan alussa[2].
Tataarissa kirjain ğ (г) on soinnillinen uvulaarinen frikatiivi . Se tulee arabialaisesta kirjaimesta ghain (غ). Tataarit korvaavat sillä arabialaisissa nimissä ja lainasanoissa alun perin ilmenevän äänteen ain (ع). Esimerkkinä arabialainen nimi Abdullah (عبد الله, ʻAbd Allāh, ’Abdullah; tat. Ğabdulla, Габдулла; vanhalla kirjaimistolla غابدوللا /ʁabdulla/).[3][4][5]
Mišääritataarin murteella ğ-kirjainta ei lausuta.[6] Suomen mišääritataarit käyttävät sen tilalla joko normaalia g:tä, tai jättävät pois kokonaan (туган / tuğan, tugan; "sukulainen, omainen" jne., сәнгать / sänğat, sänat; "taide").[7][8][9]
Nykyinen kazakin latinalaisia aakkosia koskeva ehdotus, joka on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2021 ja jonka presidentti Tokajev on hyväksyttänyt, korvaa kyrillisen kirjaimen ғ kirjaimella ğ. Sen äännearvo on /ʁ/.[10][11]