Šonan kieli

Nykyään Šonan kieli:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä teknologia, politiikka, terveys tai kulttuuri, Šonan kieli on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys heijastuu sen ympärillä pyöriviin lukuisiin tutkimuksiin, keskusteluihin ja keskusteluihin. Siksi tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Šonan kieli:n merkitystä ja seurauksia nykyään, analysoimme sen roolia eri yhteyksissä ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Šona
Oma nimi ChiShona
Tiedot
Alue Zimbabwe, Sambia, Botswana
Virallinen kieli Zimbabwe
Puhujia 10 759 200[1]
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä atlantinkongolaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sn
ISO 639-2 sna
ISO 639-3 sna

Šona (engl. shona) on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80 prosenttia maan väestöstä[2]) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Kieltä äidinkielenään puhuvia on kaikkiaan noin 10 759 200.[1]

Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.[2]

Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on r:n ja l:n paikalla vain yksi äänne, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, suom. 'kuorma-auto'). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.[2]

Vihelletyt suhuäänteet, sv ja zv , ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.lähde?

Sanasto

  • amai = äiti
  • baba = isä
  • bhegi = laukku, reppu
  • bhuku = kirja
  • dafi = sammakko
  • imbwa = koira
  • mbizi = seepra
  • mombe = nauta, karja
  • mwoyo = sydän
  • nzou = elefantti
  • pfupa = luu
  • rudo = rakkaus
  • ruoko = käsi
  • urefu = pituus
  • utano = terveys
  • zino = hammas
  • zuva = päivä; aurinko
  • zendaya = kiittäminen, kiitos

Lähteet

  1. ↑ a b Gordon, Raymond G., Jr.: Shona Ethnologue: Languages of the World, Fifteenth edition. 2005. SIL International. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Shona (chiShona) Omniglot. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Šonankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja