25 metrin isopistooli
Nykymaailmassa 25 metrin isopistooli on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Kautta historian 25 metrin isopistooli:tä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Alkuperäistään nykypäivään 25 metrin isopistooli on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme 25 metrin isopistooli:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa sekä eri näkökulmia tähän aiheeseen liittyen.
Isopistooli on Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) sääntöjen mukaan ammuttava urheiluammuntalaji. Isopistooliammunta ei ole olympialaji. Laji muistuttaa naisten ja nuorten ampumaa 25 metrin urheilupistoolia, sekä kansallista 25 metrin pienoispistoolia.
Käytettävä ase
Isopistooliammunnassa käytetään itselataavaa pistoolia tai revolveria, jonka sallittu kaliiperi on välillä 7,62 mm - 9,65 mm. Nykyisin eniten käytetty kaliiperi on kuitenkin .32 S&W Long. Ampumamatka on 25 metriä.
Käytettävän aseen tulee sopia laatikkoon, jonka mitat ovat: pituus 30 cm, leveys 15 cm ja korkeus 5 cm. Vuoden 2009 alusta lähtien minimi laukaisuvastus 1 360 gramman sijaan 1 000 grammaa[1]. Ase on tyypillisesti kilpa-ammuntaan rakennettu erikoisase, tosin esimerkiksi sotilasammunnoissa saatetaan käyttää myös palveluspistooleja. Myös harjoittelussa saatetaan käyttää muita kuin varsinaisia kilpailuaseita. Esimerkiksi .357 Magnum -kaliiperinen revolveri, jolla ammutaan wadcutter -luotisia .38 Special -patruunoita on erittäin yleinen isopistooliammunnan harjoitteluase. Nykyinen de facto-standardikaliiperi huippuampujien aseissa on .32 S&W Long ja aseena puoliautomaattinen, itselataava pistooli.
Yleisiä kilpailuaseita isopistooliammunnassa ovat mm:
Kilpailun kulku
Kilpailu muodostuu kahdesta osasta, tarkkuusosiosta ja pikaosiosta. Suuremmissa kilpailuissa osiot ammutaan tyypillisesti peräkkäisinä päivinä. Tarkkuusosuus ensimmäisenä päivänä ja pika-osuus toisena.
- Tarkkuusosiossa ammutaan kuusi viiden laukauksen sarjaa. Sarjaa kohden aikaa on käytettävissä viisi minuuttia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 50 mm. Taulu on ns. perinteinen koulutaulu.
- Pikaosiossa ammutaan niin ikään kuusi viiden laukauksen sarjaa siten, että taulu on näkyvissä kolme sekuntia kutakin laukausta kohden ja piilossa 7 sekuntia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 100 mm. Samanlaista taulua käytetään myös miesten 25 metrin olympiapistoolissa.
- Kummankin osuuden maksimitulos on 300. Yhteismaksimitulos on siten 600. Nykyinen maailmanennätys on venäläisen Mihail Nestrujevin nimissä oleva 594.
- Ennen kumpaakin osuutta ampujalla on oikeus ampua yksi viiden laukauksen koesarja.
Muuta
Suomalainen, Turun Seudun Ampujia edustava Seppo Mäkinen on voittanut lajissa maailmanmestaruuden vuonna 1978 Etelä-Korean Soulissa pidetyissä kisoissa.
Luettelo isopistoolin maailmanmestareista
| Vuosi | Nimi | Joukkuemestari |
|---|---|---|
| 1947 Tukholma |  Torsten Ullman
|
 Suomi
|
| 1949 Buenos Aires |  Heinrich Keller
|
 Yhdysvallat
|
| 1952 Oslo |  Harry Reeves
|
Yhdysvallat
|
| 1954 Caracas | Torsten Ullman
|
 Neuvostoliitto
|
| 1958 Moskova | William McMillan
|
 Tšekkoslovakia
|
| 1962 Kairo |  Igor Rakalov
|
Neuvostoliitto
|
| 1966 Wiesbaden | William Blankenship
|
Yhdysvallat
|
| 1970 Phoenix |  Rafael Carpio
|
Tšekkoslovakia
|
| 1974 Thun |  Dan Iuga
|
Neuvostoliitto
|
| 1978 Soul |  Seppo Mäkinen
|
Suomi
|
| 1982 Caracas | Vladas Turla
|
Neuvostoliitto
|
| 1986 Suhl | Oleg Tkachev
|
Neuvostoliitto
|
| 1990 Moskova | Sergei Pyzhianov
|
Neuvostoliitto
|
| 1994 Milano |  Pål Hembre
|
 Venäjä
|
| 1998 Barcelona |  Park Byung Taek
|
 Etelä-Korea
|
| 2002 Lahti | Park Byung Taek
|
Etelä-Korea
|
| 2006 Zagreb |  Liu Yadong
|
Venäjä
|
| 2010 München |  Leonid Jekimov
|
 Brasilia
|
Lähteet
- Rules 2009 issf.tv. Arkistoitu 11.4.2009. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
- Historical Results issf.tv. Arkistoitu 11.4.2009. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ *Sääntömuutos isopistoolin liipaisuvastukseen voimaan heti ampumaurheiluliitto.fi. Viitattu 16.4.2009.
10 metrin ilmapistooli • 25 metrin isopistooli • 25 metrin olympiapistooli • 25 metrin urheilupistooli • 25 metrin vakiopistooli • 50 metrin pistooli
10 metrin ilmakivääri • 50 metrin pienoiskiväärin makuu • 50 metrin pienoiskiväärin asennot • 300 metrin kiväärin makuu • 300 metrin kiväärin asennot • 300 metrin vakiokiväärin asennot
10 metrin liikkuvan maalin normaalijuoksut • 10 metrin liikkuvan maalin sekajuoksut • 50 metrin liikkuvan maalin normaalijuoksut • 50 metrin liikkuvan maalin sekajuoksut
Skeet • Trap • Kaksoistrap