612-soihtukulkue

612-soihtukulkue on 612.fi-yhdistyksen vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestämä kansallismielinen kulkue.^[1][2][3]

Kulkue lähtee Töölöntorilta ja päättyy Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoille.^[3] Kulkueella sekä seppeleen ja kynttilöiden laskulla sankarihaudoille on järjestäjien mukaan tarkoitus kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä ja uhrauksia.^[4] Kulkueen yhteydessä on pidetty myös puheita.^[5]

Tapahtuman järjestävä rekisteröimätön yhdistys on perustajiensa mukaan poliittisesti sitoutumaton.^[6] Järjestäjien mukaan kaikki ovat tervetulleita kulkueeseen, kunhan noudattavat käyttäytymissääntöjä eivätkä pidä poliittisia tunnuksia esillä.^[7]

Helsingin Sanomien mukaan kulkue on hyvinkin poliittinen.^[8] Suojelupoliisi luonnehti vuoden 2015 vuosiraportissaan kulkueen järjestäjiä ”maahanmuuttovastaisiksi” ja ”äärioikeistolaisiksi”.^[9] Kulkue herätti vuoden 2024 itsenäisyyspäivän alla julkista keskustelua, kun kaksi perussuomalaista kansanedustajaa ilmoitti osallistuvansa siihen. Sisäministeri Mari Rantasen ja suojelupoliisin mukaan kulkueessa on nykyisin monenlaisia osallistujia tavallisista ihmisistä mahdollisesti myös äärioikeistolaisiin.^[10]

Kulkuetta vastustaa samanaikaisesti Helsinki ilman natseja -vastamielenosoitus.^[11]

Tapahtuman järjestäjänä toimii rekisteröimätön 612.fi-yhdistys. Perustamishetkellä yhdistyksen puheenjohtajana oli kirjailija Timo Hännikäinen, joka on myös tapahtuman verkkosivuston haltija,^[12] sekä varapuheenjohtajana Jari-Pekka Marin.^[13] Suomen Sisu on välittänyt tietoa tapahtumasta.^[14] Suojelupoliisi luonnehti vuoden 2015 vuosiraportissaan kulkueen järjestäjiä ”maahanmuuttovastaisiksi” ja ”äärioikeistolaisiksi”.^[9]

Kansan Uutisten mukaan vuoden 2014 marssin järjestysmiehinä toimi lukuisista väkivaltarikoksista tuomittuja Suomen vastarintaliike -uusnatsijärjestön jäseniä. Järjestö oli myös mainostanut tapahtumaa omilla verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa. 612-kulkuetta oli lisäksi mainostettu useilla muilla äärioikeistolaisilla sivustoilla.^[15]

Suomen Vastarintaliikkeen entisen johtajan Esa Henrik Holapan mukaan Suomen Vastarintaliike oli aloitteellinen kulkueen järjestämisessä. Holapan mukaan soihtukulkue oli osa järjestön tavoitetta yhdistää äärioikeistolaiset, nationalistiset ja rasistiset ryhmittymät. Soihtukulkue ei kuitenkaan ollut virallisesti järjestön järjestämä, koska ei haluttu karkottaa mahdollisia osallistujia.^[16] Holapan mukaan ensimmäisessä kulkueessa, joka Suojelupoliisin mukaan järjestettiin vuonna 2014,^[9] SVL:n aktivistit toimivat järjestysmiehinä.^[17] Vuoden 2014 jälkeen järjestyksenvalvojina ei ollut enää SVL:n jäseniä.^[18][7]

612.fi-yhdistyksen Timo Hännikäinen ja Jari-Pekka Marin sekä Suomen Sisu kiistävät SVL:n keskeisen roolin perustamisessa.^[18][7][19]

Sarastus-verkkolehden mukaan vuoden 2024 kulkueen järjestäjinä on kansallismielisiä toimijoita, kuten lehden päätoimittaja Timo Hännikäinen.^[20]

Puhujina tapantumissa ovat olleet muun muassa Timo Hännikäinen, rasistisen ja fasistisen Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru sekä äärioikeistolaisen Kansallinen radikaalipuolue -hankkeen takana ollut Tapio Linna.^[5]

Kulkueeseen osallistui noin 200 henkilöä.^[15]

Kulkue mainosti itseään sitoutumattomana ja kansallismielisenä, mutta suojelupoliisin mukaan järjestäjät olivat maahanmuuttovastaisia ja äärioikeistolaisia. Mielenosoituksen poliisille ilmoittanutta Timo Hännikäistä on epäilty muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.^[11] Kulkueeseen osallistui noin 400 henkilöä.^[21]

Poliisin mukaan mielenosoitukset ja kulkueet sujuivat rauhallisesti, mutta 612-kulkuetta vastaan iskeneet anarkistit aiheuttivat häiriötä. Yleisjohtajana toiminut apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäen mukaan Vapaus pelissä -anarkistiryhmä pyrki kontaktiin 612-kulkueen kanssa, minkä poliisi esti. Toisessa tilanteessa väkijoukko oli tulossa poliisin päälle, ja toisessa tilanteessa poliisia heitettiin kivillä. Yhteenotto kärjistyi kuitenkin niin pitkälle, että poliisin oli käytettävä paineilma-asetta. Poliisi otti kiinni illan mittaan kaikkiaan yli 130 henkilöä.^[22][23] Kun 612-kulkue saapui hautausmaalle, antifasistit heittelivät soihtukulkuetta päin ainakin pulloja ja soihtuja. Kiinni otettujen joukossa ei poliisin mukaan ollut 612-kulkueeseen osallistuneita.^[24]

Poliisi arvioi kulkueen osallistujamäärän 2 000 henkilöksi. Poliisin mukaan kulkue sujui rauhanomaisesti.^[25] Kulkue lauloi Maamme-laulun sekä kohotti kolminkertaisen Eläköön!-huudon.^[26] YLEn mukaan kulkueen reitillä oli yli kymmenen vastamielenosoittajaa.^[27] Suojelupoliisin mukaan äärivasemmistolaiset aktivistit yrittivät häiritä äärioikeiston ja äärikansallismielisten yleisötilaisuuksia itsenäisyyspäivänä Helsingissä. Poliisin puututtua anarkistien ja radikaalien antifasistien toimintaan tilanne kärjistyi hetkelliseksi mellakoinniksi ja poliisiin kohdistuneeksi väkivallaksi.^[28] Savon sanomat kirjoitti, että poliisi otti kiinni viisi kulkuetta häirinnyttä henkilöä.^[26]

Soihtukulkueen jälkeisenä päivänä paljastui, että hautausmaa oli jäänyt sotkuiseksi. Hautausmaalle jäi runsaasti soihtuja ja rauhanturvaajien muistomerkin maljassa oli ollut nuotio. 612-yhdistyksen mukaan osanottajia oli ohjeistettu kaksi erillistä kertaa palauttamaan soihdut sovittuun sammutuspisteeseen, mutta osa oli toiminut toisin.^[29] Yksi järjestäjistä, Jarno Alander kirjoitti Sarastus-verkkolehteen, että epäilee ulkopuolisten, mahdollisesti Antifan, käyneen sotkemassa hautausmaata kulkueen osanottajien siivottua soihdut ja muut roskat ensin roska-astioihin.^[30]

Kulkueen aikana Helsingin poliisi arvioi, että kulkueessa oli reilusti yli tuhat osallistujaa.^[31] Myöhemmin poliisi täsmensi arviotaan osallistujamäärästä noin 2 800 henkilöön.^[32][33]

Poliisi otti itsenäisyyspäivän kulkueen yhteydessä kiinni kymmenen henkeä, joista suurin osa 612:n häiritsijöitä. Heistä kaksi oli heitellyt kulkueen osanottajia kananmunilla.^[34] Ennen mielenosoituksen alkua poliisi otti ennaltaehkäisevästi kiinni keski-ikäisen miehen. Hänen epäiltiin yrittävän häiritä kulkuetta. Sama mies oli edellisenä itsenäisyyspäivänä pahoinpidellyt 612-kulkueeseen osallistuneen ruotsalaisen, joka oli myös yksi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtohahmoista. Poliisi kertoi, että keski-ikäinen mies oli otettu kiinni hänen sosiaalisessa mediassa kirjoittamiensa viestien vuoksi^[35]. Vastamielenosoittajat vastustivat kulkuetta muun muassa buuaamalla.^[32]

Hautausmaan työntekijät ja kulkueen järjestäjät olivat käyneet pitkällistä kirjeenvaihtoa hautausmaan säännöistä etukäteen, eikä roskaamista ilmennyt, kuten vuoden 2016 kulkueen jälkeen.^[36]

Kulkueen jälkeen järjestettiin itsenäisyyspäivän konsertti Vantaalla Bar Rock Bearissa. Kulkueen osanottajille oli järjestetty myös linja-autokuljetus Helsingistä Vantaalle. Paikalla esiintyivät Vapaudenristi, neo-folk-artisti Pyhä kuolema sekä Sankar'hauta. Vapaudenristi-yhtye on aiemmin esiintynyt muun muassa Jesse Torniaisen hyväksi järjestetyssä tukikonsertissa.^[37]

Varhain aamulla 4. joulukuuta Bar Rock Bearin omistajan kolme autoa tuhoutui hänen kotipihallaan tapahtuneessa tulipalossa, joka oli alkanut yhden auton moottoritilasta. Helsingin Sanomien mukaan paloilla näyttäisi olevan yhteys itsenäisyyspäivän konserttiin.^[37] Poliisi tutkii tapausta vahingontekona ja toteaa, että autot on sytytetty tahallisesti.^[38] Itsenäisyyspäivän iltana Yleisradio uutisoi, että Takku.net-sivustolla julkaistussa nimettömässä viestissä oli ilmoittauduttu tuhopolton tekijöiksi, mutta poliisi ei pystynyt ottamaan kantaa sen luotettavuuteen.^[39] Myös omistaja syytti palosta vasemmistoanarkisteja,^[40] ja ilmoitti, ettei konsertteja peruta, vaikka kertoi, että häntä on uhkailtu myös muuten.^[37] MTV Uutisten haastattelussa hän kertoi, että aikaisemmin ravintolan WC-tilojen viemärit on tukittu vahingontekotarkoituksessa sementillä. Samassa haastattelussa hän jatkoi, että ravintolassa soitetaan kaikenlaista musiikkia eri genreistä. Useat ravintolat ovat lopettaneet äärioikeistolaisista yhteyksistä tunnettujen yhtyeiden konserttien järjestämisen, koska se herättää pahennusta. Myös poliisi on tietoinen itsenäisyyspäivän konsertin ohjelmasta.^[40] Poliisi kertoi itsenäisyyspäivänä olevansa tietoinen, että uusnatsien vastustajat olivat olleet kiinnostuneita konsertista ja poliisi oli tehnyt heistä myös havaintoja.^[41]

Töölöntorilla oli samaan aikaan määrä järjestää Suomen 100-vee synttärit -lastentapahtuma, joka oli saanut torin käyttöön luvan torin vuokraamisesta vastaavalta Helsingin Tukkutorilta. Itsenäisyyspäivää edeltävänä perjantaina Tukkutori määräsi kuitenkin tapahtuman siirrettäväksi pois Töölöntorilta mielenosoitusten aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi.^[42][43] Poliisin mukaan vastamielenosoittajat olisivat voineet vaarantaa turvallisuuden Töölöntorilla.^[44] Muun muassa Yleisradio epäili lastentapahtuman järjestämisen tapahtuvan vain 612-kulkueen häiritsemiseksi, mutta tapahtuman järjestäjät kiistivät väitteet.^[45] Itsenäisyyspäivän jälkeen Heikki Eskola julkaisi blogissaan pääjärjestäjä Aleksi Pahkalan suljettuun Facebook-ryhmään marraskuussa lähettämän viestin, josta selviää, että Pahkala oli tietoinen soihtukulkueesta ennen järjestämispäätöstä, ja syy tapahtuman järjestämiselle oli pyrkimys 612-kulkueen järjestämisen estäminen tai haittaaminen.^[46] Pahkala on aiemmin järjestänyt rasisminvastaiset tapahtumat ”Meillä on unelma” vuonna 2015 ja ”Peli poikki!” vuonna 2016.^[45] Itsenäisyyspäivää seuranneena viikonloppuna Pahkala kertoi joutuneensa "maalituksen kohteeksi" ja saaneensa jopa uhkailuja. Uhkaukset hän kertoi toimittaneensa poliisille.^[47] HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti tarjosi lastentapahtuman käyttöön Töölön jalkapallostadionia, jonne se päätettiin lopulta siirtää.^[48]

Feministisen puolueen puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Katju Aro pyysi selvittämään lastentapahtuman siirtämistä koskevan päätöksen laillisuutta. Poliisihallitus alkaa selvittämään siirtoa ja sitä koskevaa päätöstä.^[49]

Helsinki ilman natseja -nimellä järjestettyyn vastamielenosoitukseen osallistui poliisin mukaan hieman yli 1 000 osallistujaa, järjestäjien oman ilmoituksen mukaan noin 3 000 henkeä.^[50][51]

Vuonna 2018 soihtukulkueessa oli poliisin arvion mukaan noin 1 800 osanottajaa. Poliisi otti kiinni kaksi vastamielenosoittajaa, jotka huusivat kulkueen osallistujille Hävetkää-huutoja. Iltalehden mukaan soihtukulkue sujui muuten rauhallisesti.^[52] Myöhemmin Helsingin sanomat uutisoi, että osanottajia olisi ollut 2 800.^[53]

Soihtukulkueen Helsinki ilman natseja -vastamielenosoituksen järjesti A-ryhmä, Varisverkosto, Helsingin Vasemmistonuoret ja Suomi-Rojava yhdistys. Poliisin arvion mukaan vastamielenosoitus keräsi myös 1 800 osallistujaa.^[54]

Vuonna 2019 poliisin arvion mukaan soihtukulkueeseen otti osaa noin 1 500 osanottajaa. Poliisi otti kiinni ainakin 13 mielenosoittajaa kulkueesta. Viisi osallistujaa otettiin kiinni jo metrossa ja se pysäytti metroliikenteen. Kulkue on leimallisen äärioikeistolainen ja mukana on kielletyn uusnatsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäseniä.^[2] Poliisi pidätti kulkueen osanottajan, joka räjäytti paukkupommin väkijoukossa.^[55] Soihtukulkuetta vastustanut Helsinki ilman natseja -mielenosoitus keräsi poliisin mukaan 2 700 osallistujaa. Tunnelma oli poliisin mukaan mielenosoituksessa rauhallinen, lukuun ottamatta kohtaamista 612-marssin kanssa.^[2]

Vuonna 2020 tapahtuma peruttiin koronarajoitusten vuoksi.^[56]

Vuonna 2021 soihtukulkueeseen osallistui noin 500 henkeä.^[57][58]

Helsingissä oli samaan aikaa myös kulkuetta vastustanut Helsinki ilman natseja -mielenosoitus, johon osallistui noin 1 500 henkeä.^[58] Mielenosoitus pysähtyi Runeberginkadulle estääkseen 612-soihtukulkueen etenemisen samalle kadulle.^[59] Se pysyi paikallaan tunnin ja esti 612-kulkueen kulun Runeberginkadun läpi, jonka vuoksi sen piti kulkea toista reittiä.^[3] Poliisi kertoi, että Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjää epäiltiin kokoontumisrikkomuksesta.^[59]

612-kulkue järjestettiin uudestaan vuonna 2022. Kulkue kokoontui Töölöntorilla ja päättyi seppeleen ja kynttilöiden laskuun Mannerheimin haudalle.^[3] Kulkueeseen osallistui poliisin mukaan arviolta 400 henkeä.^[60]

Yleisradion mukaan tapahtumaa on luonnehdittu kansallismieliseksi ja äärioikeistolaiseksi.^[4] Poliisin mukaan kulkueeseen liittyi osa äärioikeistolaisen sinimustan liikkeen Suomi herää -mielenosoituksesta.^[60][8] Muutama soihtukulkueen osallistuja poltti Venäjän lipun. Poliisi kehotti heitä lopettamaan. Venäjän ulkoministeriö vaati lipun polttaneiden henkilöiden saattamista vastuuseen.^[61]

Poliisin mukaan itsenäisyyspäivän mielenosoituskulkueet on aina vuoden suurin operaatio.^[62] Poliisi pyysi vuonna 2022 tapahtuman vuoksi virka-apua jokaiselta Suomen poliisilaitokselta sekä keskusrikospoliisilta ja suojelupoliisilta.^[63][60] Poliisi suositteli yksityisautoilun välttämistä mielenosoituskulkueen reitillä.^[4][3] Poliisi pyrki estämään 612-kulkueen ja vastamielenosoituksen välisen yhteenoton.^[60]

Vuonna 2023 612-soihtukulkue sujui rauhallisesti. Reittiä muutettiin siten, että se ei kulkenut Runeberginkadulla olleen vastamielenosoituksen ohitse.^[64] Kulkueeseen osallistui poliisin arvion mukaan noin 500 henkeä.^[65]

Vuonna 2024 kulkueeseen osallistui arviolta poliisin arvion mukaan 400–500 henkeä^[66]. Suomen Sisun mukaan osallistujia oli reilu 1 000 henkeä, sillä kaikki varatut 1 000 soihtua loppuivat kesken^[67]. Osa 612-kulkueen osallistujista teki natsitervehdyksiä ja osalla oli mukana äärioikeistolaisia tunnuksia, kuten Soldiers of Odinin vaatteita^[68]. 612-kulkueeseen osallistui myös Helsingin Asema-aukion pahoinpitelystä tuomittu Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Jesse Torniainen Naamioituneet 612-kulkueen osallistujat yrittivät polttaa vastamielenosoittajien banderollin, heittivät vastamielenosoittajia kohti marssin aikana soihdun, kun vastamielenosoittajat olivat heittäneet lumipallon ja yksi kulkueen osallistujista erkani kulkueesta ja riisti vastamielenosoittajan kyltin.^[69].

Iltapäivällä Rautatientorilta lähti äärioikeistolainen Suomi herää -kulkue, johon osallistui vähän yli 230 henkilöä. Heistä kolmannes marssi naamioituneina. Suomi herää -kulkueeseen osallistui muun muassa uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) johtajia sekä Soldiers of Odinin, Active Club Finlandin ja Club 8:n jäseniä. Active Club ja Club 8 ovat äärioikeistolaisia, kamppailulajien harrastamisen ympärille järjestäytyneitä ryhmiä. Merkittävä osa Suomi herää -kulkueeseen osallistuneista liittyi 612-soihtukulkueeseen.^[69]

Itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla syntyi kohu, kun perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja ja Kristian Sheikki Laakso ilmoittivat jäävänsä pois tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta ja osallistuvansa sen sijaan 612-marssille. Keskisarja ilmoitti myös pitävänsä tapahtumassa juhlapuheen.^[70] Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolusti heidän osallistumistaan kuvaten kulkuetta kansallismieliseksi ja isänmaan arvoja korostavaksi.^[71] Oppositiopuolueiden edustajista Keskisarjan ja Laakson osallistumista kritisoivat muun muassa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sekä vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson ja Jussi Saramo.^[72][73] Perussuomalaisten hallituskumppaneista RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti osallistumista täysin sopimattomana. Lopulta myös pääministeri Petteri Orpo kertoi pitävänsä Keskisarjan ja Laakson ratkaisua sopimattomana ja vääränä, mihin kokoomuslainen ulkoministeri Elina Valtonen yhtyi. Orpo kertoi konsultoineensa asiassa Suojelupoliisia ja totesi äärioikeistolaisten ja avoimesti rasististen ryhmien markkinoineen kulkuetta.^[74][75] Presidentti Alexander Stubb puolestaan sanoi tuomitsevansa osallistumisen soihtukulkueeseen, jos mukana on ääriliikkeitä.^[76] Sheikki Laakso päätti lopulta jättää 612-marssin väliin,^[77] mutta Keskisarja osallistui tapahtumaan.^[78]

Helsinki ilman natseja -vastamielenosoitus keräsi noin 1 500 osallistujaa.^[66] Poliisin arvion mukaan osallistujia oli runsaat tuhat ihmistä, mutta järjestäjien arvion mukaan 2 000^[79]. Vastamielenosoituksesta otettiin säilöön 40 mielenosoittajaa, joista neljää epäillään poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta. Yhtä henkilöä, jota ei otettu kiinni, epäillään yrityksestä riistää poliisin virka-ase.^[80]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 612-soihtukulkue Wikimedia Commonsissa