Nykymaailmassa Savon Sanomat:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksestaan, ammatillisesta merkityksestään tai populaarikulttuuriin vaikuttamisesta, Savon Sanomat on asettanut itsensä perustavanlaatuiseksi viitepisteeksi nykyään. Ajan myötä Savon Sanomat:n merkitys kasvaa edelleen, mikä tekee sen eri puolien ja sen merkityksen eri yhteyksissä yksityiskohtaisen analyysin välttämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Savon Sanomat:n merkitystä ja vaikutuksia sekä sen vaikutuksia nykyelämän eri osa-alueisiin.
Savon Sanomat | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Kustantaja | Keskisuomalainen |
Julkaisija | Savo-Karjalan Media |
ISSN | ISSN 0356-3510 |
Levikki |
![]() |
Perustettu | 1907 |
Päätoimittaja | Matti Pietiläinen |
Sitoutuneisuus |
sitoutumaton 1907-1991 Keskustapuolue[2] |
Kotikunta | Kuopio |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi 15.3.2016 alkaen |
Ilmestymistiheys | ma-su |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
savonsanomat.fi |
Savon Sanomat on Kuopiossa ilmestyvä seitsenpäiväinen sitoutumaton sanomalehti, jonka päälevikkialuetta ovat Pohjois-Savo ja Etelä-Savon pohjoisosat. Lehti perustettiin vuonna 1907 Maalaisliiton äänenkannattajaksi ja vaalilehdeksi.[3]
Lehteä kustantaa Savo-Karjalan Media Oy, joka kuuluu Keskisuomalainen-konserniin. Vuonna 2022 Savon Sanomien kokonaistavoittavuus oli 203 000[4]. Lehti siirtyi tabloid-kokoon 15. maaliskuuta 2016.[5]
Savon Sanomien miespuolinen henkilöstö on 1970-luvun alusta asti vuosittain palkinnut Hilmanpäivänä 21. marraskuuta ”savolaisen naisen, joka on töillään ja toimillaan osoittanut esimerkillistä taitavuutta, tietävyyttä ja aikaansaavuutta”.[9]
Lehti jakoi vuonna 2011 kolmannen Savon Sanomien vuoden väitöskirjapalkinnon parhaasta Kuopion yliopistossa hyväksytystä väitöksestä.[10]