Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Parikkalan-Rautjärven Sanomat:n jännittävään maailmaan. Puhummepa sitten historiallisesta henkilöstä, ajankohtaisesta aiheesta tai asiaankuuluvasta tapahtumasta, Parikkalan-Rautjärven Sanomat on kiinnittänyt huomiomme ja ansaitsee yksityiskohtaisen tarkastelun. Tämän artikkelin aikana analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Selkeällä ja objektiivisella lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Parikkalan-Rautjärven Sanomat:tä ja tarjoamaan rikastuttavan vision, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä yhteiskunnassamme. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle löytömatkalle!
Parikkalan-Rautjärven Sanomat | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Julkaisija | Savo-Karjalan Media Oyj |
ISSN | ISSN 1796-9875 |
Perustettu | 1908 |
Päätoimittaja | Aleksi Keränen |
Kotikunta | Parikkala |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi |
Ilmestymistiheys | kerran viikossa (to) |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu |
Parikkalan-Rautjärven Sanomat on Etelä-Karjalassa pääosin Parikkalan ja Rautjärven alueella kerran viikossa torstaisin ilmestyvä sitoutumaton paikallislehti.
Lehden ilmestymispäivä on torstai. Parikkalan Sanomat perustettiin jo vuonna 1908, eli se on toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt ja yhä toimiva paikallislehti Suomessa. Huhtikuussa 2007 Parikkalan Sanomat yhdistyi Rautjärvellä ilmestyneen Kaakkoisseutu-lehden kanssa ja sai nykyisen nimensä. Lehden päätoimittaja on Aleksi Keränen. Tabloid-kokoisen lehden tavanomainen laajuus on 16 sivua. Parikkalan Sanomien ja Kaakkoisseudun yhteenlaskettu virallinen levikki ennen yhdistymistä 7.2.2007 oli 6561 kappaletta. Lehden kokonaistavoitettavuus vuonna 2024 oli 11 200[1] Lehden toimisto on Parikkalassa, jossa työskentelee kaksi toimittajaa.
Lehti kuului joensuulaiseen PunaMusta Media (nyk. Rebl Group Oyj) -konserniin. Mediakonserni Keskisuomalainen osti PunaMusta Media -konsernin medialiiketoiminnan. Kauppa toteutui huhtikuussa 2024. Lehteä kustantaa Savo-Karjalan Media.
Parikkalan Sanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 11. toukokuuta 1908 ja toinen 22. toukokuuta. Molemmat jaettiin jokaiseen talouteen Parikkalassa. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä kesäkuun alusta 1908. Parikkalan Sanomat on Suomen kolmanneksi vanhin paikallislehti, vuonna 1894 perustetun Tyrvään Sanomien ja vuonna 1897 perustetun Suupohjan Sanomien jälkeen.
Ajatus Parikkalan seudun omasta lehdestä lienee virinnyt osin Jaakkimaan vuonna 1905 perustetusta pitäjälehdestä, samoin kuin Parikkalan Kangaskylän nuorisoseuran julkaisemasta käsin kirjoitetusta Simpele -lehdestä. Lehden perustamisen taustalla olivat Parikkalan nuorsuomalaiset, muun muassa kunnanlääkäri ja valtiopäivämies J. G. von Schrowe, kirjakauppias Heikki Heinonen sekä kauppias Tahvo Ahokas, joka oli myös lehden ensimmäinen toimittaja. Hänen työparinaan lehden teossa oli työväenliikkeessä toiminut tuleva päätoimittaja, maanviljelijä Yrjö Aukusti Vuorelainen. Ahokkaalla oli apuna myös yhteiskoulunopettaja Kondard Vento, josta tuli lehden lyhytaikainen toinen päätoimittaja. Lehteä painettiin ensin Savonlinnassa, sittemmin myös muun muassa Viipurissa, Käkisalmella, Lappeenrannassa ja Imatralla.
Ahokkaan luopuessa lehden kustannusvastuusta perustettiin Keski-Karjalan Kustannus Oy. Sen yhtiöjärjestys vahvistettiin Keisarillisessa Senaatissa vuonna 1909 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1910. Yhtiön ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja aina vuoteen 1925 asti oli Sanfrid Hasselqvist, kirjailija, taidemaalari ja runoilija Aarno Karimon isä. Vuonna 1918 lehden painos oli 1800 kappaletta ja sitä tilattiin paljon myös oman pitäjän ulkopuolelle. Lehden alkuaikoihin sattui erikoisuus, että Parikkalan kunta alkoi julkaista samannimistä lehteä, mutta se ilmestyi vain vuonna 1928. Samana vuonna painettiin myös varsinaisen Parikkalan Sanomien laaja kaksivärinen ja 28-sivuinen 20-vuotisjuhlanumero.
Kesällä 1941 lehden ilmestymisessä oli parin kuukauden tauko, koska Parikkala lähes tyhjennettiin jatkosodan alettua. Siksi lehdessä ei koskaan julkaistu numeroa Tyrjän taistelusta Parikkalassa heinä-elokuussa 1941. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Armas Näränen 1955–1975 vakiinnutti Parikkalan Sanomien aseman sotien jälkeen, kotiseutujutuistaan muistetaan toimittaja Juho Siitonen. Vuonna 1980 lehden osake-enemmistö siirtyi kirjakauppias Erkki Heinosen perikunnalta Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:lle. Lehti muuttui tabloidi-kokoiseksi ja alkoi ilmestyä kaksi kertaa viikossa vuonna 1989. Muuttui yksipäiväiseksi vuonna 2017.
Parikkalan Sanomat ja rautjärveläinen Kaakkoisseutu yhdistyivät keväällä 2007. Simpeleläiset perustivat oman lehden, joka alkoi ilmestyä marraskuussa 1952, ensimmäiset kaksi näytenumeroa Simpeleen seutu -nimisenä. Ilmari Sipilä, Ukko Könni ja Paul Pakkasvirta olivat turhaan neuvotelleet Parikkalan Sanomien kanssa oman toimittajan saamiseksi Simpeleelle, ja kun tämä ei onnistunut, he perustivat lehden Valkeakosken Sanomien ja myöhemmin Uuden Suomen päätoimittajan Pentti Poukan avustuksella. Ukko Könni oli lehden ensimmäinen päätoimittaja, vakinaisen toimittajan lehti sai 1953. Kaakkoisseutu oli vuosikymmenten ajan Suomen pienin kaksipäiväinen sanomalehti. Aluksi vain kerran viikossa ilmestynyt lehti muuttui kaksipäiväiseksi 1966, seuraavana vuonna lehti sai omat tilat, jotka ovat yhä käytössä. Jo vuonna 1961 lehteä oli alettu painaa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kirjapainossa Simpeleellä, se oli 1986 ensimmäisiä offset-painoon siirtyneitä lehtiä Suomessa. Vuodesta 1995 vuoteen 2007 lehti painettiin Pieksämäellä Lehtisepät Oy:ssä.
Kaakkoisseutu-lehden päätoimittajat olivat: