1908
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta 1908, joka on äärimmäisen tärkeä sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. 1908 on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, koska sen vaikutus ulottuu moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. On tarpeen syventyä tähän aiheeseen, jotta ymmärtää paremmin sen vaikutukset ja seuraukset. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät 1908:een, tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys, jonka avulla lukija voi syventyä sen monimutkaisuuteen ja merkitykseen. Epäilemättä 1908 on aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja syvällisen keskustelun, minkä vuoksi on välttämätöntä käsitellä sitä tarkasti ja kattavasti.
Tapahtumia
- 1. tammikuuta – New Yorkin Times Squarella pudotettiin ensimmäisen kerran pallo uuden vuoden merkiksi.
- 22. tammikuuta – Kirjailija August Strindbergin näytelmä Aavesonaatti sai ensiesityksensä Tukholmassa.
- 24. tammikuuta – Robert Baden-Powell julkaisi teoksensa Partiopojan kirja (Scouting for Boys).
- 1. helmikuuta – Portugalin kuningas Kaarle I ja tämän vanhempi poika, kruununprinssi Ludvig Filip surmattiin attentaatissa Lissabonissa. Portugalin kuninkaaksi nousi Kaarle I:n nuorempi poika Emanuel II.
- 5. helmikuuta – Rääkkylän Kivisalmessa ruoppaajan kauha iski viiden kuutiometrin siirtolohkareeseen, jonka kuparipitoisuus oli suuri. Löytö johti Outokummun kaivoksen avaamiseen.
- 12. helmikuuta – Ensimmäinen autokisa maailman ympäri alkoi New Yorkista ja päättyi Pariisiin.[1]
- 21. maaliskuuta – Ranskalaislentäjä Léon Delagrange lensi maailman ensimmäisen matkustajalennon. Kyydissä oli englantilais-ranskalainen lentäjä, Henri Farman.
- 2. huhtikuuta – Helsingin Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi.
- 4. huhtikuuta – Keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan, joka oli 27. maaliskuuta antanut senaatille epäluottamuslauseen.[2][3][4]
- 14. huhtikuuta – Tanskan kansankäräjät hyväksyi 25 vuotta täyttäneiden, veroa maksavien naisten ja miesten yleisen äänioikeuden.
- 25. toukokuuta – Ranskan ja Britannian välinen ”Entente cordiale” -sopimus julistettiin.
- 26. toukokuuta – Lähi-idän alueen ensimmäinen kaupallisesti merkittävä öljyesiintymä löydettiin Masjid-al-Salamanista Khūzestānin maakunnasta Lounais-Persiasta.
- 31. toukokuuta – Palomäen uimalaitos avattiin Tampereella.[5][6][7][8]
- 2. kesäkuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että keisarikuntaa ja sen etuja koskeva lainsäädäntö sekä yleiset hallitusasiat oli ennen hallitsijalle esittelyä alistettava Venäjän ministerineuvoston käsiteltäviksi. Toinen sortokausi alkoi.
- 18. kesäkuuta – Ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti, sai ensiesityksensä Viipurissa.
- 30. kesäkuuta – Tunguskan räjähdys tuhosi laajalti metsää Siperiassa.
- 1. heinäkuuta – SOS-merkki hyväksyttiin kansainväliseksi hätäsignaaliksi.
- 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin kaksipäiväiset eduskuntavaalit. Eduskunnan voimasuhteet säilyivät miltei ennallaan.
- 11. – 12. heinäkuuta – Militantti sosialisti Anton Nilson räjäytti pommin höyrylaiva Amaltheassa Malmön satamassa. Yksi brittiläinen lakonrikkoja sai surmansa ja 20 ihmistä loukkaantui.
- 13. heinäkuuta – Lontoossa alkoivat kesäolympialaiset.
- 22. heinäkuuta – Verner Weckman voitti Suomen historian ensimmäisen virallisen olympiakullan keskiraskaan sarjan painikilpailussa.
- 24. heinäkuuta – Osmanien valtakunnan sulttaani Abd-ul-Hamid II antautui nuorturkkilaisten vallankumouksen edessä.
- 25. heinäkuuta – Lontoon olympialaiset päättyivät.
- 1. elokuuta – Keisari Nikolai II nimitti yliopiston kanslerin nuorsuomalaisen Edvard Hjeltin Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.
- 17. elokuuta – Šakin maailmanmestaruusottelut alkoivat Düsseldorfissa Emanuel Laskerin ja Siegbert Tarraschin välillä.
- 20. syyskuuta – Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda -patsas (Pieni merenneito) paljastettiin Helsingin Kauppatorilla. Patsas herätti laajalti pahennusta ja sitä vaadittiin jopa poistettavaksi.
- 27. syyskuuta – Ensimmäinen T-mallin Ford valmistettiin Henry Fordin tehtaassa Detroitissa.
- 27. syyskuuta – Urheiluseura Kiffen perustettiin Helsingin Kruununhaassa.
- 5. lokakuuta – Bulgaria julistautui itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta. Bulgarian ruhtinas Ferdinand kruunattiin tsaariksi.
- 5. lokakuuta – Itävalta-Unkari julisti liittävänsä valloittamansa Bosnia-Hertsegovinan itseensä. Tästä seurasi Bosnian kriisi.
- 3. marraskuuta – William Howard Taft valittiin republikaanien ehdokkaana Yhdysvaltain 27. presidentiksi. Taft voitti vaaleissa demokraattien ehdokkaan William Jennings Bryanin.
- 15. marraskuuta – Belgian kuningas Leopold II luovutti yksityisomaisuutenaan olleen Kongon vapaavaltion Belgian valtiolle sen jälkeen, kun vapaavaltiossa tapahtuneet ihmisoikeusrikokset olivat paljastuneet.
- 2. joulukuuta – Lapsikeisari Pu Yi nousi Kiinan valtaistuimelle kahden vuoden ikäisenä.
- 28. joulukuuta – Messinan kaupunki Sisiliassa tuhoutui lähes täysin maanjäristyksessä, joka vaati noin 75 000 kuolonuhria.
- 31. joulukuuta – Suomen väkiluku ylitti kolmen miljoonan rajan.
tuntematon päivämäärä
- Belgian parlamentti pakotti kuningas Leopold II:n luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle.
- James Madisonin yliopisto perustettiin.
- Otto Hauser löysi noin 40 000 vuoden ikäisen neandertalinihmisen luurangon Le Moustierista, Lounais-Ranskasta.
Syntyneitä
Tammikuu–maaliskuu
- 6. tammikuuta – Aagot Cannelin, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1988)
- 8. tammikuuta – William Hartnell, brittiläinen näyttelijä (k. 1975)
- 9. tammikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi (Toinen sukupuoli) (k. 1986)
- 10. tammikuuta – Bernard Lee, brittiläinen näyttelijä (k. 1981)
- 10. tammikuuta – Heimo Lepistö, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1975)
- 12. tammikuuta – Jean Delannoy, ranskalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2008)
- 14. tammikuuta – Gabriel d’Arboussier, senegalilais-ranskalainen poliitikko (k. 1976)
- 15. tammikuuta – Ede Teller (”Edward Teller”), unkarilaissyntyinen fyysikko (vetypommin ”isä”) (k. 2003)
- 16. tammikuuta – Günther Prien, saksalainen sukellusveneen päällikkö (k. 1941)
- 16. tammikuuta – Knud Thomsen, tanskalainen poliitikko (k. 1996)
- 17. tammikuuta – Yrjö Mikluha, suomalainen kirjailija (k. 1992)
- 21. tammikuuta – Henrik Grönroos, suomalainen kirjastonhoitaja (k. 2007)
- 22. tammikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1968)
- 4. helmikuuta – Oskar Skogly, norjalainen poliitikko (k. 1988)
- 5. helmikuuta – Peg Entwistle, englantilainen näyttelijä (k. 1932)
- 6. helmikuuta – Amintore Fanfani, italialainen kirjailija ja poliitikko (k. 1999)
- 6. helmikuuta – Edward Lansdale, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1987)
- 10. helmikuuta – Jean Coulthard, kanadalainen säveltäjä (k. 2000)
- 11. helmikuuta – Vivian Fuchs, englantilainen tutkimusmatkailija ja naparetkeilijä, Hillaryn ja Fuchsin retkikunnan jäsen (k. 1999)
- 12. helmikuuta – Julian Skrjabin, venäläinen säveltäjä (k. 1919)
- 13. helmikuuta – Sulo Nurmela, suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 1999)
- 15. helmikuuta – Martti Ilveskorpi, suomalainen asuntosäästötoiminnan kehittäjä ja asuntopoliittinen vaikuttaja (k. 1973)
- 15. helmikuuta – Veikko Svinhufvud, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja, Pehr Evind Svinhufvudin poika (k. 1969)
- 16. helmikuuta – Leevi Linko, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 17. helmikuuta – Uuras Saarnivaara, suomalainen teologi, kristillinen kirjailija ja uskonnollinen vaikuttaja (k. 1998)
- 20. helmikuuta – Jean-Marie Beaudet, kanadalainen kapellimestari (k. 1971)
- 21. helmikuuta – Raymond Queneau, ranskalainen kirjailija (k. 1976)
- 26. helmikuuta – Frederick Bean ”Tex” Avery, yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja ohjaaja (Repe Sorsa) (k. 1980)
- 29. helmikuuta – Aune Castrén-Saarnio, suomalainen runoilija (k. 1978)
- 29. helmikuuta – Mies Reenkola, suomalainen gynekologi ja muistelmakirjailija (k. 1988)
- 5. maaliskuuta – Oiva Tuominen, suomalainen hävittäjälentäjä (k. 1976)
- 7. maaliskuuta – Anna Magnani, italialainen näyttelijä (k. 1973)
- 12. maaliskuuta – David Marshall, singaporelainen poliitikko ja diplomaatti (k. 1995)
- 17. maaliskuuta – O. C. Gundersen, norjalainen poliitikko (k. 1991)
- 20. maaliskuuta – Michael Redgrave, brittiläinen näyttelijä (k. 1985)
- 22. maaliskuuta – Louis Dearborn LaMoore (”Louis L'Amour”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1988)
- 23. maaliskuuta – Asko Laukka, suomalainen kirjailija (k. 1976)
- 31. maaliskuuta – Karl Skytte, tanskalainen poliitikko (k. 1986)
Huhtikuu–kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (k. 1970)
- 3. huhtikuuta – Tuovi Hirvisuo, suomalainen näyttelijä (k. 1997)
- 5. huhtikuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari (k. 1989)
- 5. huhtikuuta – Ruth Elizabeth ”Bette” Davis, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erotetut sydämet) (k. 1989)
- 12. huhtikuuta – Kalervo Huuri, suomalainen orientalisti (k. 1941)
- 12. huhtikuuta – Ida Pollock, brittiläinen kirjailija ja taidemaalari (k. 2013)
- 15. huhtikuuta – George Alexander Aberle (”Eden Ahbez”), yhdysvaltalainen lauluntekijä ja muusikko (k. 1995)
- 15. huhtikuuta – Lita Grey, yhdysvaltalainen näyttelijä, Charlie Chaplinin toinen puoliso (k. 1995)
- 16. huhtikuuta – Jussi Ketola, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 1986)
- 24. huhtikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (k. 1963)
- 28. huhtikuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (k. 1974)
- 1. toukokuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (Isä Camillo) (k. 1968)
- 4. toukokuuta – Irma Rantavaara, suomalainen yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan professori (k. 1979)
- 5. toukokuuta – Jacques Massu, ranskalainen kenraali (k. 2002)
- 5. toukokuuta – Nikolai Piljugin, neuvostoliittolainen avaruusalusten suunnittelija (k. 1982)
- 16. toukokuuta – Rakel Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 2004)
- 19. toukokuuta – Toivo Laiho, suomalainen runoilija (k. 1972)
- 20. toukokuuta – James Stewart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Skandaalihäät) (k. 1997)
- 23. toukokuuta – John Bardeen, vuosien 1956 ja 1972 Nobelin fysiikanpalkinnot saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1991)
- 26. toukokuuta – Arie Maasland (”Malando”), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1980)
- 28. toukokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (k. 1964)
- 30. toukokuuta – Hannes Alfvén, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen plasmafyysikko (k. 1995)
- 30. toukokuuta – Melvin Jerome ”Mel” Blanc, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (”Väiski Vemmelsääri” ja ”Tipi-lintu”) (k. 1989)
- 30. toukokuuta – Lucien Martin, kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (k. 1950)
- 31. toukokuuta – Nils Poppe, ruotsalainen näyttelijä (k. 2000)
- 4. kesäkuuta – Heikki Miekk-oja, suomalainen fyysikko ja metalliopin professori (k. 1973)
- 6. kesäkuuta – Esko Peltonen, suomalainen kaupunginjohtaja ja maaherra (k. 2005)
- 12. kesäkuuta – Kaarina Puustinen, suomalainen kirjastonhoitaja ja lastenkirjailija (k. 2001)
- 13. kesäkuuta – A. H. Turunen, suomalainen eräkirjailija (k. 1978)
- 20. kesäkuuta – Murray Barr, kanadalainen neuroanatomi ja sytogeneetikko (k. 1995)
- 21. kesäkuuta – Erik Brofoss, norjalainen poliitikko (k. 1979)
- 24. kesäkuuta – Toini Havu, suomalainen kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuskriitikko (k. 1998)
- 25. kesäkuuta – Gustav Elfving, suomalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä (k. 1984)
- 25. kesäkuuta – Willard Van Orman Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (Empirismin kaksi dogmia) (k. 2000)
- 26. kesäkuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti (1970–1973) (k. 1973)
- 26. kesäkuuta – Jussi Blomstedt (”Jussi Jalas”), suomalainen kapellimestari (k. 1985)
- 27. kesäkuuta – João Guimarães Rosa, brasilialainen kirjailija (k. 1967)
- 27. kesäkuuta – Wolter Westerholm, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 2009)
- 28. kesäkuuta – Pirkko Arola, suomalainen kutomoalan yrittäjä ja kauppaneuvos (k. 2003)
- 30. kesäkuuta – Winston Graham, englantilainen kirjailija (Poldark) (k. 2003)
Heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Reidar Carlsen, norjalainen poliitikko (k. 1987)
- 2. heinäkuuta – Thurgood Marshall, yhdysvaltalainen lakimies ja korkeimman oikeuden tuomari (k. 1993)
- 6. heinäkuuta – Samuel Besprosvanni (”Sam Vanni”), suomalainen taidemaalari ja akateemikko (k. 1992)
- 8. heinäkuuta – Kaii Higashiyama, japanilainen Nihon-ga-taidemaalari (k. 1999)
- 8. heinäkuuta – Nelson A. Rockefeller, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (k. 1979)
- 22. heinäkuuta – Claire Falkenstein, yhdysvaltalainen kuvanveistäjä (k. 1997)
- 28. heinäkuuta – Matti Virkkunen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1980)
- 29. heinäkuuta – Ingrid Bade, ruotsalainen graafikko ja taiteilija (k. 1989)
- 29. heinäkuuta – Sally Bauer, ruotsalainen uimari, ensimmäinen Englannin kanaalin yli uinut pohjoismaalainen (k. 2001)
- 1. elokuuta – Li Englund, suomalainen tekstiili- ja pukusuunnittelija (k. 1993)
- 1. elokuuta – Miloslav Kabeláč, tšekkiläinen säveltäjä (k. 1979)
- 3. elokuuta – Kyllikki Solanterä, suomalainen laulaja, laulunopettaja ja sanoittaja (k. 1965)
- 11. elokuuta – Jorma Järvi, suomalainen arkkitehti (k. 1962)
- 11. elokuuta – Torgny T:son Segerstedt, ruotsalainen filosofi ja sosiologi (k. 1999)
- 13. elokuuta – Gunnar Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä (k. 1941)
- 14. elokuuta – Marinus Anton Donk, alankomaalainen sienitieteilijä (k. 1972)
- 14. elokuuta – Arne Ekeland, norjalainen taidemaalari (k. 1994)
- 14. elokuuta – Runar Schauman, suomenruotsalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1977)
- 18. elokuuta – Edgar Faure, ranskalainen poliitikko, historioitsija ja kirjailija (k. 1988)
- 18. elokuuta – Sampo Haahtela, suomalainen kirjailija ja opettaja (k. 1993)
- 21. elokuuta – M. M. Kaye, brittiläinen kirjailija (k. 2004)
- 23. elokuuta – Arthur Adamov, venäläis-ranskalainen näytelmäkirjailija (k. 1970)
- 27. elokuuta – Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain presidentti (1963–1969) (k. 1973)
- 31. elokuuta – William Saroyan, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1981)
- 4. syyskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikan poika) (k. 1960)
- 9. syyskuuta – Cesare Pavese, italialainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä (k. 1950)
- 10. syyskuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1973)
- 17. syyskuuta – Martti Simojoki, Turun arkkipiispa (k. 1999)
- 19. syyskuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija (Sinuhe egyptiläinen) (k. 1979)
- 24. syyskuuta – Hans Borgen, norjalainen poliitikko (k. 1983)
- 28. syyskuuta – Artturi Tiura, suomalainen linja-autoliikennöitsijä ja liikenneneuvos (k. 1991)
- 30. syyskuuta – David Oistrah, ukrainalainen viulisti (k. 1974)
Lokakuu–joulukuu
- 2. lokakuuta – Ville Salminen, suomalainen näyttelijä, lavastaja, ohjaaja, teatteri- ja tuotantopäällikkö (k. 1992)
- 3. lokakuuta – Sture Petrén, ruotsalainen juristi, diplomaatti ja Ruotsin akatemian jäsen (k. 1976)
- 5. lokakuuta – Paul-Émile Corbeil, kanadalainen oopperalaulaja, radiotuottaja ja näyttelijä (k. 1965)
- 9. lokakuuta – Jim Folsom, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (k. 1987)
- 12. lokakuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen kirjailija ja radiotoimittaja (Pekka Töpöhäntä -kirjat) (k. 1973)
- 16. lokakuuta – Enver Hoxha, Albanian kommunistinen diktaattori (1944–1985) (k. 1985)
- 18. lokakuuta – Reino Kuusi, suomalainen lähetystöneuvos ja arkistonhoitaja (k. 1988)
- 22. lokakuuta – Aili Nordgren, suomenruotsalainen työväenkirjailija (k. 1995)
- 23. lokakuuta – Ilja Frank, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
- 23. lokakuuta – Sylva Rossi, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 25. lokakuuta – Tauno Brännäs (Tauno Palo), suomalainen näyttelijä (Kulkurin valssi) (k. 1982)
- 31. lokakuuta – Muriel Duckworth, kanadalainen feministi ja rauhanaktivisti (k. 2009)
- 4. marraskuuta – Józef Rotblat, vuoden 1995 Nobelin rauhanpalkinnon saanut puolalaissyntyinen fyysikko (k. 2005)
- 8. marraskuuta – Martha Gellhorn, yhdysvaltalainen kirjailija ja journalisti (k. 1998)
- 12. marraskuuta – Harry Blackmun, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari (k. 1999)
- 12. marraskuuta – Kustaa Inkeri, suomalainen matemaatikko ja akateemikko (k. 1997)
- 14. marraskuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori (kommunismin vastustaja) (k. 1957)
- 14. marraskuuta – Reino Hirvonen, suomalainen geofyysikko ja geodeetti (k. 1989)
- 21. marraskuuta – Franz Pfnür, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 1996)
- 22. marraskuuta – Veikko Porkkala, suomalainen kommunisti ja ammattiyhdistysmies (k. 2009)
- 28. marraskuuta – Claude Lévi-Strauss, ranskalainen antropologi ja filosofi (k. 2009)
- 3. joulukuuta – Unto Koskela, suomalainen kirjailija (k. 1934)
- 4. joulukuuta – Reino Castrén, suomalainen rautatieinsinööri ja liikennesuunnittelija (k. 1981)
- 4. joulukuuta – Alfred Hershey, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1997)
- 4. joulukuuta – Kirsti Fogelholm (”Kirsti Porras”), suomalainen salapoliisikirjailija (k. 1986)
- 10. joulukuuta – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (k. 1992)
- 11. joulukuuta – Elliott Carter, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2012)
- 11. joulukuuta – Carlos Arias Navarro, espanjalainen poliitikko, pääministeri (1973–1976) (k. 1989)
- 12. joulukuuta – Gustav Ernesaks, virolainen säveltäjä, kuorojohtaja ja Viron laulujuhlien organisoija (k. 1993)
- 12. joulukuuta – Kai Kajanus, suomalainen viulisti ja konserttimestari (k. 1994)
- 17. joulukuuta – Willard Libby, vuoden 1960 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fysikaalinen kemisti (k. 1980)
- 19. joulukuuta – Matti Koskenniemi, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k. 2001)
- 22. joulukuuta – Max Bill, sveitsiläinen arkkitehti, kuvanveistäjä ja teollinen muotoilija (k. 1994)
- 22. joulukuuta – Giacomo Manzù, italialainen kuvanveistäjä (k. 1991)
- 25. joulukuuta – Quentin Crisp, englantilainen kirjailija (k. 1999)
- 31. joulukuuta – Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen arkkitehti (natsisotarikollisten ”metsästäjä”) (k. 2005)
Kuolleita
Tammikuu–maaliskuu
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1908 kuolleista henkilöistä
- 4. tammikuuta – Charles Augustus Young, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1834)
- 5. tammikuuta – Matti Rinta, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1871)
- 9. tammikuuta – Wilhelm Busch, saksalainen taidemaalari ja runoilija (s. 1832)
- 9. tammikuuta – Peter Theodor Holst, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1843)
- 10. tammikuuta – Adolphe-Josué-Frédéric Fiard, ranskalainen katolinen piispa (s. 1821)
- 14. tammikuuta – Holger Drachmann, tanskalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (s. 1846)
- 17. tammikuuta – Ferdinand IV, Toscanan viimeinen suurherttua (1859–1860) (s. 1835)
- 17. tammikuuta – Rafael Hårdh, suomalainen opettajaseminaarin lehtori ja oppikirjojen tekijä (s. 1839)
- 17. tammikuuta – Torsten Söderhjelm, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1879)
- 22. tammikuuta – Hannu Viktor Salminen, suomalainen runoilija (s. 1890)
- 23. tammikuuta – Edward MacDowell, yhdysvaltalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1860)
- 25. tammikuuta – Mihail Tšigorin, venäläinen shakin suurmestari (s. 1850)
- 26. tammikuuta – Alta Dahlgren, suomenruotsalainen toimittaja ja lastenkirjailija (s. 1868)
- 27. tammikuuta – Oscar Fredrik Wilhelm Gylling, suomalainen senaattori, hovioikeuden asessori ja kihlakunnantuomari (s. 1843)
- 28. tammikuuta – Sidney Paget, brittiläinen kuvittaja (s. 1860)
- 1. helmikuuta – Kaarle I, Portugalin kuningas (1889–1908) (s. 1863) (salamurha)
- 1. helmikuuta – Luís Filipe, Portugalin kruununprinssi (s. 1887) (salamurha)
- 1. helmikuuta – Benjamin Leino, suomalainen näyttelijä (s. 1853)
- 3. helmikuuta – Ferdinand Meldahl, tanskalainen arkkitehti (s. 1827)
- 13. helmikuuta – Willie Groves, skotlantilainen jalkapalloilija (s. 1869)
- 13. helmikuuta – David Hesser, yhdysvaltalainen vesipalloilija, uimari ja olympiavoittaja (s. 1884)
- 18. helmikuuta – K. H. Renlund, suomalainen rautakauppias ja suurlahjoittaja (s. 1850)
- 20. helmikuuta – Simo Matavulj, serbialainen kirjailija (s. 1852)
- 25. helmikuuta – Marco Aurelio Soto, Hondurasin presidentti (1876–1883) (s. 1846)
- 29. helmikuuta – Pat Garrett, yhdysvaltalainen biisoninmetsästäjä, baarinpitäjä, karjatilallinen, tullijohtaja ja oikeudenpalvelija (s. 1850)
- 3. maaliskuuta – Lorenz Lindelöf, suomalainen matemaatikko, yliopiston rehtori ja valtiopäivämies (s. 1827)
- 3. maaliskuuta – Werner Lönnbeck, suomalainen päätoimittaja ja kirjailija (s. 1849)
- 9. maaliskuuta – Henry Clifton Sorby, englantilainen geologi (s. 1826)
- 15. maaliskuuta – Elias Öhman, suomalainen kunnallispormestari, valtiopäivämies ja valtioneuvos (s. 1845)
- 19. maaliskuuta – Carl Johan Cederberg, suomalainen kauppias ja tehtailija (s. 1847)
- 20. maaliskuuta – Frants Henningsen, tanskalainen taidemaalari, kuvittaja ja professori (s. 1850)
- 25. maaliskuuta – Axel Henrik Antell, suomalainen päätoimittaja, Helsingin köyhäinhoitotoimen johtaja ja valtiopäivämies (s. 1853)
- 25. maaliskuuta – K. H. Attila, suomalainen villatehtailija (s. 1849)
- 29. maaliskuuta – Grigori Geršuni, venäläinen sosialistivallankumouksellinen ja terroristi (s. 1870)
Huhtikuu–kesäkuu
- 7. huhtikuuta – William Richardson Linton, englantilainen kasvitieteilijä (s. 1850)
- 11. huhtikuuta – Henry Bird, englantilainen shakinpelaaja ja shakkikirjailija (s. 1830)
- 22. huhtikuuta – Henry Campbell-Bannerman, brittiläinen poliitikko, pääministeri (1905–1908) (s. 1836)
- 3. toukokuuta – István Türr, unkarilainen sotilas, vapaustaiteilija, kanava-arkkitehti ja insinööri (s. 1825)
- 18. toukokuuta – August Leonard Furuhjelm, suomenruotsalainen opettaja ja kirjailija (s. 1846)
- 24. toukokuuta – Tom Morris, Sr. (”Old Tom Morris”), skotlantilainen golfaaja, kenttäsuunnittelija ja mailanvalmistaja (s. 1821)
- 26. toukokuuta – Mirza Ghulam Ahmad, intialainen uskonnollinen johtaja (s. 1835)
- 31. toukokuuta – Louis-Honoré Fréchette, kanadanranskalainen kirjailija ja poliitikko (s. 1839)
- 2. kesäkuuta – Aimar August Sørenssen, norjalainen poliitikko (s. 1823)
- 8. kesäkuuta – Frans Teodor Hedberg, ruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1828)
- 12. kesäkuuta – Hermann Kauffman, suomalainen insinööri ja Tampereen konepajateollisuuden uranuurtaja (s. 1840)
- 12. kesäkuuta – Antti Mattila, suomalainen kauppias, maanviljelijä ja valtiopäivämies (s. 1822)
- 14. kesäkuuta – Frederick Stanley, brittiläinen poliitikko ja ministeri, Kanadan kenraalikuvernööri (1888–1893) (s. 1841)
- 21. kesäkuuta – Nikolai Rimski-Korsakov, venäläinen säveltäjä (Šeherazade) (s. 1844)
- 24. kesäkuuta – Grover Cleveland, Yhdysvaltain presidentti (1885–1889 ja 1893–1897) (s. 1837)
- 30. kesäkuuta – Thomas Hill, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1829)
Heinäkuu–syyskuu
- 3. heinäkuuta – Joel Chandler Harris, yhdysvaltalainen journalisti, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä (s. 1848)
- 3. heinäkuuta – Nikolai Ignatjev, venäläinen kreivi, kenraali ja diplomaatti (s. 1832)
- 5. heinäkuuta – Jonas Lie, norjalainen kirjailija (s. 1833)
- 11. heinäkuuta – Wilhelm Kukkonen, suomalainen opettaja ja toimittaja (s. 1843)
- 11. heinäkuuta – Friedrich Traun, saksalainen pikajuoksija, tennispelaaja ja olympiavoittaja (s. 1876)
- 12. heinäkuuta – Kaarlo Forsgren, suomalainen toimittaja, kääntäjä ja runoilija (s. 1872)
- 18. heinäkuuta – Jaime Nunó, katalonialainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1824)
- 19. heinäkuuta – Ignacio de Veintemilla, Ecuadorin presidentti (1876–1883) (s. 1828)
- 20. heinäkuuta – Federico Chueca, espanjalainen säveltäjä (s. 1846)
- 20. heinäkuuta – Dimítrios Vikélas, kreikkalainen kirjailija, historioitsija ja Kansainvälisen olympiakomitean ensimmäinen puheenjohtaja (s. 1835)
- 22. heinäkuuta – William Randal Cremer, vuoden 1903 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen poliitikko ja pasifisti (s. 1828)
- 24. heinäkuuta – Vilhelm Lilljeborg, ruotsalainen eläintieteen professori (s. 1816)
- 28. heinäkuuta – Matti Sippola, suomalainen opettaja, sanomalehtimies, arkkiviisujen kirjoittaja ja yhdistysten perustaja (s. 1848)
- 30. heinäkuuta – James Budd, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1851)
- 2. elokuuta – Fredrik Franson, ruotsalais-yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja (s. 1852)
- 4. elokuuta – William B. Allison, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1829)
- 5. elokuuta – Gustave Niebaum, amerikansuomalainen merikapteeni ja viinitilallinen (s. 1842)
- 7. elokuuta – Antonio di Rudinì, italialainen markiisi, poliitikko ja pääministeri (1891–1892 ja 1896–1898) (s. 1839)
- 8. elokuuta – Joseph Maria Olbrich, itävaltalainen arkkitehti (s. 1867)
- 13. elokuuta – Ira David Sankey, yhdysvaltalainen hengellisen musiikin laulaja ja säveltäjä (s. 1840)
- 21. elokuuta – Mwezi IV, Burundin kuningas (1850/1852–1908) (s. 1840)
- 24. elokuuta – Bai Bureh, sierraleonelainen heimopäällikkö ja kansallissankari (s. 1840)
- 25. elokuuta – Henri Becquerel, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1852)
- 27. elokuuta – Thorvald Bindesbøll, tanskalainen arkkitehti (s. 1846)
- 30. elokuuta – Lotten Dorsch, ruotsalainen näyttelijä (s. 1849)
- 30. elokuuta – Giovanni Fattori, italialainen taidemaalari (s. 1825)
- 31. elokuuta – Leslie Green, brittiläinen arkkitehti (s. 1875)
- 4. syyskuuta – Rūdolfs Blaumanis, latvialainen kirjailija (s. 1863)
- 4. syyskuuta – Edvard Hämäläinen, suomalainen opettaja ja runoilija (s. 1864)
- 19. syyskuuta – Constantin Linder, suomalainen kartanonomistaja, senaattori ja ministerivaltiosihteeri (s. 1836)
- 19. syyskuuta – Artturi Salovaara, suomalainen toimittaja ja sortokauden aktivisti (s. 1883)
- 20. syyskuuta – Pablo de Sarasate, espanjalainen säveltäjä ja viulisti (s. 1844)
- 21. syyskuuta – Nicolás Salmerón, espanjalainen poliitikko, lyhytaikainen presidentti (1873) (s. 1838)
- 29. syyskuuta – Joaquim Maria Machado de Assis, brasilialainen kirjailija (s. 1839)
Lokakuu–joulukuu
- 22. lokakuuta – Johan Gustaf Sohlman, suomalainen senaattori (s. 1837)
- 25. lokakuuta – Lewis Campbell, brittiläinen klassisen kirjallisuuden tutkija (s. 1830)
- 25. lokakuuta – Lorenz Frølich, tanskalainen taiteilija ja kuvittaja (s. 1820)
- 27. lokakuuta – Valfrid Paavo-Kallio, suomalainen kirjakauppias ja kirjailija (s. 1887)
- 1. marraskuuta – Edward Caird, skotlantilainen filosofi (s. 1835)
- 3. marraskuuta – Robert Leroy Parker (”Butch Cassidy”), yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1866)
- 3. marraskuuta – Harry Alonzo Longabaugh (”Sundance Kid”), yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1867)
- 5. marraskuuta – Andrew Graham, irlantilainen tähtitieteilijä (s. 1815)
- 8. marraskuuta – Victorien Sardou, ranskalainen kirjailija (s. 1831)
- 14. marraskuuta – Tomás Estrada Palma, Kuuban ensimmäinen presidentti (1902–1906) (s. 1835)
- 14. marraskuuta – Aleksei Aleksandrovitš Romanov, venäläinen keisariperheen jäsen ja amiraali, Aleksanteri II:n poika (s. 1850)
- 14. marraskuuta – Guangxu, Kiinan keisari (1875–1908) (s. 1871)
- 15. marraskuuta – Cixi, Kiinan leskikeisarinna ja sijaishallitsija (s. 1835)
- 19. marraskuuta – Eduard Zeller, saksalainen filosofi ja teologi (s. 1814)
- 20. marraskuuta – Georgi Voronoi, venäläinen matemaatikko (s. 1868)
- 22. marraskuuta – John Green, yhdysvaltalainen upseeri (s. 1825)
- 23. marraskuuta – Juho Evert Pietiläinen, suomalainen lestadiolainen uskonnollinen kirjailija (s. 1862)
- 27. marraskuuta – Knud Bergslien, norjalainen taidemaalari (s. 1827)
- 27. marraskuuta – Einar Løchen, norjalainen poliitikko (s. 1850)
- 17. joulukuuta – Zefanias Suutarla, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja (s. 1834)
- 19. joulukuuta – Edla Blommér, suomalainen taidemaalari (s. 1817)
- 20. joulukuuta – Johannes Kronstadtilainen, venäläinen ortodoksinen pappi ja pyhimys (s. 1829)
- 22. joulukuuta – John Stephen Michaud, yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1843)
- 23. joulukuuta – Garrett Serviss, yhdysvaltalainen korkeushyppääjä (s. 1881)
tuntematon päivämäärä
- Louise von Christierson, suomalainen kulttuurimesenaatti (s. 1836)
- Charles Porion, ranskalainen taidemaalari (s. 1814)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Gabriel Lippmann
- Nobelin kemianpalkinto: Ernest Rutherford
- Nobelin lääketieteen palkinto: Ilja Metšnikov ja Paul Ehrlich
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Rudolf Eucken
- Nobelin rauhanpalkinto: Klas Pontus Arnoldson ja Fredrik Bajer
Muuta
Lähteet
- ↑ Maailman ympäri automobiililla. Kaleva, 17.2.1908, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suurruhtinaan Armollinen Avoin Kirja ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta... Suomalainen Wirallinen Lehti, 6.4.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Armollinen asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 6.4.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Ministerineuwosto Eduskunnan toiminnasta. Helsingin Sanomat, 7.4.1908, nro 81A, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos Palomäen rannassa alkaa nyt olla walmis. Kansan Lehti, 9.5.1908, nro 106, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen Uusi Uimalatos avataan 31.5.1908 (ilmoitus). Aamulehti, 28.5.1908, nro 122, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awataan. Kansan Lehti, 30.5.1908, nro 123, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awattiin yleisön käytettäwäksi. Tampereen Sanomat, 2.6.1908, nro 125, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1908.