17. elokuuta

17. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 229. päivä (230. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 136 päivää.

• suomalainen kalenteri: Verneri, Venni
• suomenruotsalainen kalenteri: Verner, Veronika
• ortodoksinen kalenteri: Miro, Heikki, Teuvo
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Mihka
• vanhemmissa kalentereissa: Agapitus, Agrippa, Bilibaldus, Helena, Liberatus, Vaalimo, Werner

• 1807 – Robert Fultonin ensimmäinen yhdysvaltalainen höyrylaiva lähti New Yorkista Hudsonjokea pitkin Albanyyn, mikä aloitti maailman ensimmäisen kaupallisen höyrylaivaliikenteen.
• 1808 – Suomen sodassa käytiin Alavuden taistelu.
• 1862 – Intiaanisodat: lakota-intiaanien (siouxit) kansannousu alkoi Minnesotassa hyökkäyksellä uudisasukkaita vastaan Minnesotajoen varrella. Yhdysvaltain armeija kukisti kansannousun kuudessa viikossa.
• 1863 – Yhdysvaltojen sisällissota: Charlestonissa Etelä-Carolinassa Pohjoisvaltioiden tykistö ja laivasto tulittivat Etelävaltioiden linnoitusta Fort Sumteria. Tulitus loppui 31. joulukuuta 1863.
• 1877 – Villin lännen lainsuojaton ”Billy the Kid” (Henry McCarty) ampui ensimmäisen uhrinsa, arizonalaisen kengittäjä F.P. Cahillin, joka kuoli haavoihinsa seuraavana päivänä.
• 1899 – Hufvudstadsbladet kertoi pikku-uutisissaan "moottorivaunun" liikkuneen Helsingin kaduilla ja "aiheuttaneen yleisön keskuudessa uteliasta mielenkiintoa". Kyseessä oli Suomen Valokuvaus-, Kauppa- ja Tehdas-Osakeyhtiön maahantuoma moottoripolkupyörä Patria.^[1]
• 1914 – Ensimmäinen maailmansota: kenraali Hermann von Francoisin johtama saksalainen armeija voitti Pavel Rennenkampfin johtamat venäläiset joukot Stalluponenin taistelussa.
• 1915 – Amerikanjuutalainen Leo Frank lynkattiin Atlantassa Georgiassa 13-vuotiaan tytön murhasta syytettynä.
• 1943 – Toinen maailmansota: kenraali George S. Pattonin johtama Yhdysvaltain 7. armeija saapui Messinaan Italiaan, jonne saapui myös useita tunteja myöhemmin sotamarsalkka Bernard Montgomeryn johtama brittien 8. armeija, mikä saattoi liittoutuneiden Sisilian valloituksen päätökseen.
• 1945 – Indonesia julistautui itsenäiseksi Alankomaista.
• 1960 – Gabon itsenäistyi Ranskasta.
• 1962 – Saksan demokraattisen tasavallan rajavartijat surmasivat 18-vuotiaan Peter Fechterin hänen yrittäessään ylittää Berliinin muurin päästäkseen Länsi-Berliiniin. Hänestä tuli muurin ensimmäinen uhri.
• 1962 – Joe Meekin tuottama ja kirjoittama kappale "Telstar" julkaistiin. Se nousi ensimmäisenä brittisinglenä yhdysvaltalaisen Billboard Hot 100 -listan ykköseksi.
• 1969 – Hurrikaani Camille saapui Mississippin rannikolle surmaten 248 ihmistä ja aiheuttaen 1,5 miljardin dollarin vahingot (vuoden 1969 dollareina).
• 1970 – Avaruustutkimus: Venera-ohjelma. Venera 7 -luotain laukaistiin matkaan kohti Venusta. Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka lähetti menestyksekkäästi tietoja toisen planeetan pinnalta.
• 1977 – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja NS Arktika saavutti ensimmäisenä pinta-aluksena pohjoisnavan.
• 1978 – Double Eagle II ylitti ensimmäisenä miehitettynä ilmapallona Atlantin laskeuduttuaan Misereyhyn Pariisin lähellä. Lento alkoi Presque Islesta Mainesta ja se kesti 137 tuntia.
• 1979 – Ilmailu: kaksi neuvostoliittolaista Aeroflotin suihkulentokonetta törmäsi ilmassa Ukrainan yllä, 156 ihmistä sai surmansa.
• 1988 – Pakistanin presidentti Muhammad Zia ul-Haq ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Arnold Lewis Raphel saivat surmansa lento-onnettomuudessa.
• 1998 – Monica Lewinsky -skandaali: Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton myönsi nauhoitetussa todistajanlausunnossaan, että hänellä oli ”sopimaton fyysinen suhde” Valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa. Hän myönsi samana päivänä yhdysvaltalaisille, että hän ”johti ihmisiä harhaan” puhuessaan suhteestaan.
• 1999 – İzmitin maanjäristys 1999: 7,4 richterin maanjäristys iski Turkin luoteisosaan surmaten yli 17 000 ja haavoittaen 44 000 ihmistä.
• 2002 – Santa Rosassa Kaliforniassa avattiin Tenavat-sarjakuvan luoneen Charles M. Schulzin museo yleisölle.
• 2004 – Kiinalaiset tutkijat löysivät MD5-salakirjoitusmenetelmästä heikkouksia.
• 2004 – Serbian kansalliskokous hyväksyi yksimielisesti Serbian uudet valtiosymbolit: Bože Pravdesta tuli uusi kansallislaulu ja Serbian vaakuna otettiin käyttöön koko valtiossa (suositus toistaiseksi, kunnes perustuslakikansanäänestys tekee lopullisen päätöksen).
• 2017 – Ainakin 13 ihmistä kuoli terrori-iskussa Espanjan Barcelonassa, kun hyökkääjä ajoi pakettiautonsa väkijoukkoon kävelykadulla.

• 1601 – Pierre de Fermat, ranskalainen matemaatikko (Fermat'n suuri lause) (k. 1665)
• 1629 – Juhana III Sobieski, Puolan kuningas (k. 1696)
• 1686 – Nicola Porpora, italialainen säveltäjä sekä sävellyksen- ja laulunopettaja (k. 1768)
• 1753 – Josef Dobrovský, tšekkiläinen kielentutkija ja historioitsija (k. 1829)
• 1761 – William Carey, brittiläinen lähetyssaarnaaja (k. 1834)
• 1786 – David de Crocketagne ("Davy Crockett"), yhdysvaltalainen rajaseutujen tutkija, turkismetsästäjä ja sotilas (k. 1836)
• 1786 – Viktoria Saksi-Coburg-Saalfeld, brittiläinen Kentin prinsessa, kuningatar Viktorian äiti (s. 1786)
• 1844 – Menelik II, Etiopian keisari 1889–1913 (k. 1913)
• 1882 – Schmuel Gelbfisz ("Samuel Goldwyn"), yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (k. 1974)
• 1886 – Otto Piisinen, suomalainen toimittaja, talousneuvos ja SDP:n kansanedustaja (k. 1965)
• 1887 – Marcus Garvey, jamaikalaissyntyinen toimittaja (mustien nationalistien ensimmäinen johtaja) (k. 1940)
• 1887 – Kaarle I, Itävallan keisari ja Unkarin kuningas (nimellä Kaarle IV) (1916–1918) (k. 1922)
• 1887 – Arvo Manner, suomalainen maaherra ja ministeri (k. 1962)
• 1888 – Edgar Montilion Woolley ("Monty Woolley"), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1963)
• 1889 – Jalmari Sauli, suomalainen kirjailija (k. 1957)
• 1889 – Einari Vuorela, suomalainen kirjailija (k. 1972)
• 1893 – Mary Jane West ("Mae West"), yhdysvaltalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (Night after Night) (k. 1980)
• 1906 – Marcelo Caetano, portugalilainen poliitikko, pääministeri 1968–1974 (k. 1980)
• 1911 – Mihail Botvinnik, Suomen suuriruhtinaskunnassa syntynyt neuvostoliittolainen šakinpelaaja (maailmanmestari) (k. 1995)
• 1913 – William Mark Felt ("W. Mark Felt"), yhdysvaltalainen FBI:n agentti ja apulaisjohtaja (Syvä kurkku -tietovuotaja) (k. 2008)
• 1919 – Väinö Lätti, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2012)
• 1920 – Maureen FitzSimons ("Maureen O’Hara"), irlantilainen näyttelijä (Vihreä oli laaksoni) (k. 2015)
• 1926 – Jiang Zemin, Kiinan kansantasavallan presidentti (1993–2003) (k. 2022)
• 1929 – Francis Gary Powers, yhdysvaltalainen lentäjä (pudotettiin alas U-2-tiedustelulennolla) (k. 1977)
• 1930 – Ted Hughes, englantilainen kirjailija (k. 1998)
• 1932 – Vidiadhar Surajprasad Naipaul ("V. S. Naipaul"), vuoden 2001 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut trinidadilais-brittiläinen kirjailija (Vapaassa maassa) (k. 2018)
• 1934 – Heidi Krohn, suomalainen näyttelijä
• 1936 – Margaret Hamilton, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja järjestelmäinsinööri (Apollo-avaruusohjelma)
• 1941 – Ibrahim Badamasi Babangida, nigerialainen kenraali ja presidentti 1985–1993
• 1943 – Robert De Niro, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuin raivo härkä, Kummisetä osa II)
• 1943 – Mattiesko Hytönen, suomalainen toimittaja ja televisiopersoona
• 1943 – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
• 1944 – Lawrence Joseph Ellison ("Larry Ellison"), yhdysvaltalainen toimitusjohtaja (Oracle Corporation)
• 1945 – Katri Helena Kalaoja ("Katri Helena"), suomalainen laulaja
• 1945 – Inga Sulin, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 1949 – Julian Fellowes, brittiläinen näyttelijä, kirjailija, elokuvaohjaaja ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja (Gosford Park)
• 1949 – Henning Jensen, tanskalainen jalkapalloilija (k. 2017)
• 1952 – Nelson Piquet, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
• 1953 – Herta Müller, vuoden 2009 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut romaniansaksalainen kirjailija
• 1954 – Eric Johnson, yhdysvaltalainen kitaristi
• 1954 – Dragan Kićanović, serbialainen koripalloilija
• 1957 – Robin Cousins, brittiläinen taitoluistelija
• 1958 – Belinda Carlisle, yhdysvaltalainen muusikko ("The Go-Go’s")
• 1959 – Jonathan Franzen, yhdysvaltalainen kirjailija
• 1959 – Vernon Wayne Howel ("David Koresh"), yhdysvaltalainen uskontokultin johtaja (k. 1993)
• 1959 – Heikki Salomaa, suomalainen muusikko ja näyttelijä (k. 2003)
• 1960 – Sean Penn, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Menneisyyden ote, Milk)
• 1961 – Kati Outinen, suomalainen näyttelijä (Mies vailla menneisyyttä)
• 1962 – Gilby Clarke, yhdysvaltalainen muusikko ("Guns N’ Roses")
• 1963 – Shanmugam Shankar, intialainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja
• 1967 – Isto Hiltunen, suomalainen muusikko
• 1968 – Nelson Emerson, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1969 – Donnie Wahlberg, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja elokuvatuottaja
• 1970 – Jim Courier, yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 1970 – Andrus Kivirähk, virolainen toimittaja
• 1970 — Satu Paavola, suomalainen näyttelijä
• 1971 – Roope Raisamo, suomalainen tietojenkäsittelyopin professori
• 1975 – Matti Närhi, suomalainen keihäänheittäjä
• 1977 – Thierry Henry, ranskalainen jalkapalloilija
• 1977 – Tarja Turunen, suomalainen laulaja ("Nightwish")
• 1978 – Mehdi Baala, ranskalainen juoksija ja olympiamitalisti
• 1978 – Kirsi Ranto, suomalainen laulaja
• 1982 – Karim Ziani, algerialainen jalkapalloilija
• 1991 – Austin Butler, yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja
• 2000 – Gazzy Garcia ("Lil Pump"), yhdysvaltalainen rap-artisti

• 1707 – Petter Dass, norjalainen pappi ja runoilija (s. 1647)
• 1768 – Jacob af Forselles, suomalainen kauppias, teollisuusyrittäjä ja kauppaneuvos (s. 1696)
• 1786 – Fredrik II Suuri, Preussin kuningas (s. 1712)
• 1834 – Leopoldina Naudet, italialainen Sisters of the Holy Family -järjestön perustaja (s. 1773)
• 1850 – José de San Martín, argentiinalainen kenraali (s. 1778)
• 1880 – Ole Bull, norjalainen viulisti (s. 1810)
• 1896 – Bridget Driscoll, maailman ensimmäinen auto-onnettomuuden uhri (s. 1852) (kuoli Lontoossa viritetyn auton törmättyä häneen ”suunnattomalla nopeudella” ; onnettomuudesta ei syytetty ketään – kuolinsyyntutkija totesi: ”Tämä ei saa enää koskaan toistua”)
• 1903 – Hans Gude, norjalainen taidemaalari (s. 1825)
• 1941 – Arne Somersalo, Suomen ilmavoimien komentaja, toimittaja, poliitikko ja muistelmakirjailija (s. 1891)
• 1947 – Eugen, Ruotsin prinssi ja kuvataiteilija (s. 1865)
• 1962 – Peter Fechter, itäsaksalainen muurari (ammuttiin Berliinin muurilla) (s. 1944)
• 1969 – Maria Ludwig Michael Mies ("Ludwig Mies van der Rohe"), saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1886)
• 1969 – Otto Stern, vuoden 1943 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1888)
• 1971 – Wilhelm List, saksalainen sotamarsalkka (s. 1880)
• 1973 – Conrad Aiken, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1889)
• 1983 – Ira Gershwin, yhdysvaltalainen sanoittaja (s. 1896)
• 1987 – Rudolf Hess, Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen varajohtaja (Spandaun viimeinen vanki) (s. 1894)
• 1988 – Arnold Lewis Raphel, yhdysvaltalainen suurlähettiläs (s. 1943)
• 1988 – Muhammad Zia ul-Haq, Pakistanin presidentti 1977–1988 (s. 1924)
• 1998 – Władysław Komar, puolalainen kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1940)
• 1998 – Tadeusz Ślusarski, puolalainen seiväshyppääjä (olympiavoittaja) (s. 1950)
• 1999 – Veikko Rautiainen, suomalainen taidemaalari (s. 1917)
• 2000 – Emil Petaja, amerikansuomalainen kirjailija (s. 1915)
• 2000 – Hans-Dietrich von Tiesenhausen, saksalainen meriupseeri, sukellusveneen päällikkö (s. 1913)
• 2004 – Kain Tapper, suomalainen kuvanveistäjä (Ajan virta) (s. 1930)
• 2007 – Bill Deedes, brittiläinen toimittaja ja poliitikko (s. 1913)
• 2010 – Francesco Cossiga, Italian presidentti (s. 1928)
• 2010 – Frank Kermode, brittiläinen kirjallisuuskriitikko (s. 1919)
• 2011 – Gualtiero Jacopetti, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1919)
• 2011 – Michel Mohrt, ranskalainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija (s. 1914)
• 2012 – Pál Bogár, unkarilainen koripalloilija (s. 1927)
• 2013 – John Hollander, yhdysvaltalainen runoilija ja kirjallisuuskriitikko (s. 1929)
• 2013 – David Landes, yhdysvaltalainen taloushistorioitsija (s. 1924)
• 2014 – Reijo Helle, suomalainen talousmaantieteilijä (s. 1931)
• 2014 – Stig Häggblom, suomalainen urheilutoimittaja (s. 1926)
• 2014 – Miodrag Pavlović, serbialainen runoilija (s. 1928)
• 2015 – Yvonne Craig, yhdysvaltalainen näyttelijä (Batman) (s. 1937)
• 2016 – Arthur Hiller, kanadalainen elokuvaohjaaja (Rakkaustarina) (s. 1923)
• 2017 – Sirkka-Liisa Tulonen ("Sirkka Selja"), suomalainen runoilija (s. 1920)

• Rastafarismi: Marcus Garveyn syntymän juhla.
• Rooman valtakunta: Portunalia Portunesin kunniaksi. Portunes oli avainten, ovien ja karjan jumala, myöhemmin myös satamien ja viljamakasiinien. Portunaliaa juhlittiin heittämällä avaimet (jumalan tunnus) tuleen, minkä uskottiin tuovan onnea.
• Indonesia: Itsenäisyyspäivä

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 17. elokuuta:
	Menelik II 1601 – Matemaatikko Pierre de Fermat syntyi. 1844 – Etiopian keisari Menelik II syntyi. 1943 – Yhdysvaltalainen näyttelijä Robert De Niro syntyi. 1945 – Indonesia julistautui itsenäiseksi, mistä alkoi itsenäisyyssota. 1977 – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja NS Arktika saavutti ensimmäisenä pinta-aluksena pohjoisnavan. 1988 – Pakistanin presidentti Muhammad Zia ul-Haq ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Arnold Lewis Raphel saivat surmansa lento-onnettomuudessa. muokkaa

• kalenteri ~ 16. elokuuta, 18. elokuuta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 17. elokuuta Wikimedia Commonsissa