1957

Vuosi 1957 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista

• 1. tammikuuta – Ranskan hallinnassa toisen maailmansodan jälkeen ollut Saarland liitettiin vuoden 1955 kansanäänestyksen perusteella Saksan liittotasavaltaan.
• 1. tammikuuta – Kemijärven kauppala erotettiin Kemijärvi-nimisestä kunnasta, joka sai nimekseen Kemijärven maalaiskunta. Kuusankosken kunta muuttui kauppalaksi.
• 1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa, jossa hän ilmaisi vakavan huolestumisensa kansainvälisen poliittisen ilmapiirin kiristymisestä. Suomen sodanjälkeiseen kehitykseen Kekkonen oli kuitenkin varsin tyytyväinen.
• 4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa.
• 6. tammikuuta – Unkarin puoluejohtaja János Kádár sanoi, että ”proletariaatin diktatuuri on palautettu maahan suojelemaan sosialismia”.
• 9. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Anthony Eden ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan.
• 10. tammikuuta – Harold Macmillanista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 14. tammikuuta − Pääministeri K.-A. Fagerholm matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
• 22. tammikuuta – Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyi.
• 22. tammikuuta – New Yorkin pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta.
• 4. helmikuuta – Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa.
• 7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa 17. heinäkuuta 1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin.
• 15. helmikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Dmitri Šepilov erosi ja hänen sijaisensa Andrei Gromyko tuli uudeksi ulkoministeriksi.
• 22. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II myönsi puolisolleen, Edinburghin herttualle Philipille prinssin arvon ja aseman.
• 3. maaliskuuta – Kuopion kaupunki aloitti 175-vuotisjuhliensa vieton.
• 3. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Frankfurt am Mainissa Saksan liittotasavallassa. Alankomaiden edustaja Corry Brokken voitti kappaleella "Net als toen".^[1]
• 4. maaliskuuta – Hyvinkäällä paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki.
• 6. maaliskuuta – Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana.
• 6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä ”täysin mielettömänä”.
• 8. maaliskuuta – Suezin kanava avattiin jälleen.
• 14. maaliskuuta – Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan.
• 15. maaliskuuta – Kuurilan junaturmassa Kalvolassa sai surmansa 26 ihmistä ja 48 loukkaantui.
• 20. maaliskuuta – Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa.
• 25. maaliskuuta – Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi.
• 30. maaliskuuta – Partioliikkeen 50-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

• 1. huhtikuuta – Ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen Bundeswehriin.
• 6. huhtikuuta – Neuvostoliitto varoitti Tanskaa ja Norjaa sallimasta alueillaan vieraiden valtioiden ydinasetukikohtia.
• 8. huhtikuuta – Stockmannin tavaratalo avattiin Tampereella.
• 11. huhtikuuta – Neuvostoliiton ydintutkimuskeskuksessa Dubnassa lähellä Moskovaa otettiin käyttöön maailman suurin hiukkaskiihdytin, jonka teho oli 10 miljardia volttia.
• 12. huhtikuuta – Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958.
• 12. huhtikuuta – Suomi ja Japani solmivat uudelleen vuonna 1945 katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
• 19. huhtikuuta – Ensimmäinen Fortran-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin.
• 24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ”skogilaiset”, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista.
• 25. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle SDP:n sisäisen hajaannuksen vuoksi.
• 12. toukokuuta – Yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija Helen Keller saapui vierailulle Suomeen.
• 16. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm peruutti hallituksensa eronpyynnön. Kansanpuolue veti ministerinsä pois hallituksesta.
• 20. toukokuuta - Silja Line perustettiin
• 23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia.
• 23. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Mihail Šolohov saapui vierailulle Suomeen ja tapasi joukon suomalaisia kirjailijoita. Šolohov jatkoi matkaansa Ruotsiin ja Norjaan muutamaa päivää myöhemmin.
• 27. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin Eduskunnan puhemieheksi 31. toukokuuta.
• 6. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin saapuivat viikon pituiselle valtiovierailulle Suomeen. Hruštšov ja Bulganin osallistuivat myös SAK:n 50-vuotisjuhliin 9.–10. kesäkuuta.
• 18. kesäkuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui vierailulle Suomeen.
• 18.–19. kesäkuuta – Suomessa pidettiin Suomen Palloliiton 50-vuotisjuhlaturnaus.
• 21. kesäkuuta – Tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin. Tapaus pidettiin salassa vuosikymmeniä, eikä ampujaa ei saatu koskaan selville.
• 28. kesäkuuta – Suomen Kirjailijaliitto piti 60-vuotisjuhlansa Savonlinnassa. Juhlaan osallistui kaksi elossa olevaa perustajajäsentä, Hilja Haahti ja Ilmari Kianto.
• 29. kesäkuuta – Puhemies K.-A. Fagerholm poisti SKDL:n kansanedustaja Leo Suonpään eduskunnan puhujapöntöstä, koska tämä oli poikennut asiasta lapsilisien maksamisen siirtämistä koskeneessa jarrutuskeskustelussa.

• 1. heinäkuuta – Alkoi kansainvälinen geofysiikan vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta 1958.
• 2. heinäkuuta – RKP:n ministerit Bertel Lindh, Nils Meinander ja Torsten Nordström erosivat Sukselaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Ahti Karjalainen ja Kustaa Tiitu sekä Kansanpuolueen Pekka Malinen.
• 4. heinäkuuta – Pitkän linjan kommunistipoliitikot Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Lazar Kaganovitš erotettiin hallitustehtävistään.
• 15. heinäkuuta – Marsalkka Georgi Žukov nimitti puheessaan Molotovia ja muita erotettuja poliitikkoja ”puolueen puhemiehistössä olleiksi hirviöiksi”.
• 25. heinäkuuta – Tunisiasta tuli tasavalta.
• 27. heinäkuuta – Rajuilma aiheutti suurta tuhoa Imatralla. Myös muualla maan itäosassa esiintyi voimakkaita ukonilmoja.
• 29. heinäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.
• 8. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois Euroopasta, jos Yhdysvallat tekee samoin.
• 13. elokuuta – Mainostelevisio aloitti toimintansa Suomessa.
• 13. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Islantiin.
• 30. elokuuta – Entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Mongoliaan.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Tanskaan.
• 8. syyskuuta – Reserviupseerikoulun pihalla Haminassa paljastettiin Kalervo Kallion veistämä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden upseerien muistopatsas. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen, koko Suomen kenraalikunta sekä yli 3 000 aktiivi- ja reserviupseeria.
• 14. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin Neuvostoliiton toiminta Unkarissa syksyllä 1956. Yhdeksän jäsenvaltiota, niiden joukossa Suomi, pidättyi äänestyksestä.
• 15. syyskuuta – Suomen markka devalvoitiin 39 %:lla.
• 21. syyskuuta – Hampurista Rio de Janeiroon matkalla ollut saksalainen purjekoululaiva Pamir upposi kovassa merenkäynnissä Atlantilla. 80 merimiestä hukkui.
• 26. syyskuuta – West Side Story -musikaalin ensiesitys Broadwayllä.
• 26. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
• 27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen ”siipien suojassa” oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä.
• 27. syyskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto piti 50-vuotisjuhlansa Helsingissä.
• 29. syyskuuta – Perustettiin Rintamamiesten asutusliitto, joka vuonna 1964 muutti nimensä Suomen sotaveteraaniliitoksi.
• 29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon.
• 30. syyskuuta – Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen hautajaisia vietettiin Helsingissä. Sibelius haudattiin Ainolaan.

• 4. lokakuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Maata kiertäneelle radalle.
• 14. lokakuuta – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta.
• 14. lokakuuta – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi.
• 16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
• 18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75–74.
• 23. lokakuuta – Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan.
• 26. lokakuuta − Marsalkka Georgi Žukov joutui eroamaan Neuvostoliiton puolustusministerin virasta ja hänen tilalleen tuli marsalkka Rodion Malinovski.
• 27. lokakuuta – Sibelius-Akatemia vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 3. marraskuuta – Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa.
• 6. marraskuuta – Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 40-vuotisjuhla.
• 22. marraskuuta – Ensimmäiset Suezin kanavan alueelta kotiutetut suomalaiset rauhanturvaajat palasivat kotimaahan.
• 29. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sukselaisen hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Rainer von Fieandtin muodostaman virkamieshallituksen.
• 30. marraskuuta – Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuoli, mutta Sukarno selviytyi.
• 4. joulukuuta - Kaksi junaa törmäsi Lontoon Lewishamissa.
• 5. joulukuuta – Kaikki alankomaalaiset karkotettiin Indonesiasta.
• 5. joulukuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin, laskettiin vesille.
• 6. joulukuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisuyritys päättyi Vanguard-kantoraketin räjähdykseen lähtöalustalla.
• 20. joulukuuta – Tohtori Klaus Waris nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi Rainer von Fieandtin tilalle.
• 20. joulukuuta – Boeing 707 teki ensilentonsa.
• 30. joulukuuta − Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors nimitettiin toiseksi sosiaaliministeriksi von Fieandtin hallitukseen.

• Aasialainen influenssa levisi pandemiaksi.
• Suomen ensimmäinen voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

• 1. tammikuuta – Esa Pulliainen, suomalainen muusikko ("Agents")
• 1. tammikuuta – Evángelos Venizélos, kreikkalainen poliitikko ja ministeri
• 5. tammikuuta – Atik Ismail, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 6. tammikuuta – Michael Foale, yhdysvaltalainen astronautti
• 6. tammikuuta – Harri Marstio, suomalainen muusikko (k. 2019)
• 9. tammikuuta – Kari Hotakainen, suomalainen kirjailija^[2]
• 9. tammikuuta – Kari Levola, suomalainen kirjailija^[3]
• 9. tammikuuta – Hannele Päiviö, suomalainen teologi
• 10. tammikuuta – Carsten Hansen, tanskalainen poliitikko
• 14. tammikuuta – Ari Ainasoja, suomalainen muusikko
• 15. tammikuuta – Tero Varjoranta, suomalainen IAEA:n apulaispääjohtaja^[4]
• 21. tammikuuta – Ndriçim Xhepa, albanialainen näyttelijä
• 23. tammikuuta – Caroline, Monacon prinsessa^[5]
• 27. tammikuuta – Janick Gers, brittiläinen kitaristi ("Iron Maiden")
• 27. tammikuuta – Frank Miller, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija^[6]
• 28. tammikuuta – Nick Price, zimbabwelainen golfaaja
• 31. tammikuuta – Henrik Dam Kristensen, tanskalainen poliitikko
• 31. tammikuuta – François Naoueyama, keskiafrikkalainen koripalloilija
• 1. helmikuuta – Jackie Shroff, intialainen näyttelijä
• 6. helmikuuta – Pirkko Ruohonen-Lerner, suomalainen poliitikko
• 9. helmikuuta – Seppo Parkkinen, suomalainen dramaturgi ja käsikirjoittaja
• 14. helmikuuta – Soile Isokoski, suomalainen oopperalaulaja
• 14. helmikuuta − Merja Rantamäki, suomalainen iskelmälaulaja
• 15. helmikuuta – Gul Mohammed, intialainen sirkustaiteilija (maailman pienin ihminen)
• 19. helmikuuta – Johann Hölzel (”Falco”), itävaltalainen muusikko (k. 1998)
• 20. helmikuuta – Otso Kantokorpi, suomalainen toimittaja, taidekriitikko, kolumnisti, kuraattori ja tietokirjailija (k. 2018)
• 25. helmikuuta – Stefan Piesnack, suomalainen kitaristi
• 27. helmikuuta – Adrian Smith, brittiläinen kitaristi ("Iron Maiden")
• 28. helmikuuta – Ainsley Harriott, englantilainen kokki, juontaja ja viihdetaiteilija
• 28. helmikuuta – John Turturro, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
• 1. maaliskuuta – Olav Njølstad, norjalainen historioitsija
• 8. maaliskuuta – Clive Burr, brittiläinen näyttelijä (k. 2013)
• 9. maaliskuuta – Mona Sahlin, ruotsalainen poliitikko ja ministeri
• 10. maaliskuuta – Osama bin Laden, saudiarabialainen terroristi (al-Qaidan perustaja) (k. 2011)
• 15. maaliskuuta – David Silverman, yhdysvaltalainen animaattori, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
• 15. maaliskuuta – Eila Valtanen, Kuhmon kaupunginjohtaja
• 17. maaliskuuta – Ilkka Kantola, suomalainen SDP:n kansanedustaja, Turun arkkihiippakunnan ent. piispa
• 17. maaliskuuta – Mari Maurstad, norjalainen näyttelijä
• 20. maaliskuuta – Shelton Jackson Lee (”Spike Lee”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Nisa Soraya, englantilainen iskelmälaulaja
• 29. maaliskuuta – Christopher Lambert, yhdysvaltalais-ranskalainen näyttelijä
• 30. maaliskuuta – Paul Reiser, yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja stand up -koomikko
• 30. maaliskuuta – Mona Seefried, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. maaliskuuta – Erkka Westerlund, suomalainen jääkiekkovalmentaja
• 31. maaliskuuta – Patrick Forrester, yhdysvaltalainen maavoimien eversti ja astronautti

• 1. huhtikuuta – Jukka Tapio Karjalainen (”J. Karjalainen”), suomalainen muusikko (J. Karjalainen ja Mustat lasit)
• 3. huhtikuuta – Mikko Montonen, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija (k. 2016)
• 4. huhtikuuta – Aki Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja
• 7. huhtikuuta – Maini Sorri, ruotsinsuomalainen laulaja ja säveltäjä
• 8. huhtikuuta – Ari Heikkinen, suomalainen jalkapalloilija
• 10. huhtikuuta – Jukka Korpela, suomalainen hsitorian professori
• 15. huhtikuuta – Hwang Kyo-ahn, Etelä-Korean pääministeri
• 22. huhtikuuta – Donald Tusk, puolalainen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Harri Ahmas, suomalainen säveltäjä ja fagotisti
• 29. huhtikuuta – Daniel Day-Lewis, brittiläis-irlantilainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 29. huhtikuuta – Timothy Treadwell, yhdysvaltalainen dokumentaristi (k. 2003)
• 2. toukokuuta – Helena Lindgren, suomalainen meikkitaiteilija, laulaja ja näyttelijä
• 8. toukokuuta – Marie Myriam, portugalilais-ranskalainen laulaja
• 9. toukokuuta – Frank G. Rozendaal, alankomaalainen lintutieteilijä (k. 2013)
• 10. toukokuuta – Fathi Hassan, egyptiläinen kuvataiteilija
• 10. toukokuuta – Phil Mahre, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 10. toukokuuta – John Simon Ritchie (”Sid Vicious”), englantilainen basisti ("Sex Pistols") (k. 1979)
• 17. toukokuuta – Kaija Saarikettu, suomalainen viulisti ja professori
• 17. toukokuuta – Gösta Sundqvist, suomalainen muusikko, radiokoomikko ja tuottaja ("Leevi and the Leavings") (k. 2003)
• 19. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen yritysjohtaja
• 20. toukokuuta – Assi Koivisto, suomalainen ekonomi ja toimitusjohtaja, presidentti Mauno Koiviston tytär
• 22. toukokuuta – Sergei Lomanov, venäläinen jääpalloilija
• 22. toukokuuta – Anne Grete Preus, norjalainen muusikko (k. 2019)
• 23. toukokuuta – Lars Sponheim, norjalainen poliitikko
• 25. toukokuuta – Éder Assis, brasilialainen jalkapalloilija
• 2. kesäkuuta – Seppo Koskinen (”Sedu Koskinen”), suomalainen ravintoloitsija
• 6. kesäkuuta – Hanna Liinoja, suomalainen näyttelijä
• 7. kesäkuuta – Fred Vargas, ranskalainen rikoskirjailija ja tutkija
• 8. kesäkuuta – Scott Adams, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (”Dilbert”)
• 12. kesäkuuta – Kosti Kotiranta, suomalainen näyttelijä, laulaja ja juontaja (k. 2015)
• 15. kesäkuuta – Seppo Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
• 19. kesäkuuta – Anna Lindh, ruotsalainen poliitikko ja ulkoministeri (k. 2003)
• 21. kesäkuuta – Nino D'Angelo, italialainen muusikko ja näyttelijä
• 24. kesäkuuta – Lauri Heikkilä, suomalainen perussuomalaisten kansanedustaja (k. 2024)
• 25. kesäkuuta – Miisa Lindén, suomalainen teatteriammattilainen
• 26. kesäkuuta – Élise Turcotte, kanadalainen kirjailija
• 27. kesäkuuta – Erik Hamrén, ruotsalainen jalkapallovalmentaja
• 30. kesäkuuta – Silvio Orlando, italialainen näyttelijä

• 3. heinäkuuta – Jarmo Luttinen, suomalainen taikuri
• 4. heinäkuuta – Rein Lang, virolainen poliitikko ja ministeri
• 7. heinäkuuta – Kimmo Ojaniemi, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja valokuvaaja
• 12. heinäkuuta – Kosti Kotiranta, suomalainen näyttelijä (k. 2015)
• 14. heinäkuuta – Jorma Heikkinen, Arseni, Joensuun ortodoksinen piispa
• 17. heinäkuuta – Eija Vilpas, suomalainen näyttelijä
• 23. heinäkuuta – Theo van Gogh, alankomaalainen elokuvaohjaaja (k. 2004)
• 24. heinäkuuta – Seppo Toivonen, suomalainen kenraaliluutnantti
• 26. heinäkuuta – Mette Bock, tanskalainen poliitikko
• 27. heinäkuuta – Jørn Hoel, norjalainen muusikko
• 1. elokuuta – Hilkka Ahde, suomalainen viestintäpäällikkö ja päätoimittaja
• 9. elokuuta – Melanie Griffith, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. elokuuta – Tommi Auvinen, suomalainen teatteriohjaaja ja näyttelijä
• 11. elokuuta – Inès de La Fressange, ranskalainen malli, muoti- ja hajuvesisuunnittelija
• 13. elokuuta – Isaach De Bankolé, norsunluurannikkolainen näyttelijä
• 14. elokuuta – Serge Bennathan, ranskalais-kanadalainen koreografi
• 23. elokuuta – Raija Pelli, suomalainen toimittaja
• 24. elokuuta – Stephen Fry, brittiläinen näyttelijä ja koomikko
• 25. elokuuta – Christer Björkman, ruotsalainen laulaja
• 26. elokuuta – Kari Peitsamo, suomalainen muusikko
• 29. elokuuta – Heikki Luukas, suomalainen näyttelijä
• 30. elokuuta – Jukka Tikkanen, suomalainen arkkitehti ja toimitusjohtaja
• 1. syyskuuta – Gloria María Milagrosa Fajardo García (”Gloria Estefan”), kuubalaissyntyinen yhdysvaltalainen laulaja
• 2. syyskuuta – Tarmo Leinatamm, virolainen kapellimestari (k. 2014)
• 4. syyskuuta – Sylvelin Vatle, norjalainen kirjailija
• 5. syyskuuta – Jari Aarnio, Helsingin huumepoliisin ent. päällikkö
• 7. syyskuuta – Harri Saukkomaa, suomalainen kirjailija, journalisti ja viestintäkonsultti
• 8. syyskuuta – Hasse Aro, ruotsinsuomalainen toimittaja ja juontaja
• 9. syyskuuta – Laura Kolbe, suomalainen historioitsija, professori ja kunnallispoliitikko
• 11. syyskuuta – Olavi Kaleva, Loviisan ent. kaupunginjohtaja
• 12. syyskuuta – Hans Zimmer, saksalainen säveltäjä
• 13. syyskuuta – Erkki Laine, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2009)
• 16. syyskuuta – Markku Pölönen, suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
• 20. syyskuuta – Ritva Serimaa, suomalainen fyysikko (k. 2016)
• 22. syyskuuta – Nick Cave, australialainen rockmuusikko, lauluntekijä, kirjailija ja näyttelijä
• 26. syyskuuta – Klaus Augenthaler, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 27. syyskuuta – Tone Hulbækmo, norjalainen muusikko

• 1. lokakuuta – Arne Brimi, norjalainen julkkiskokki
• 4. lokakuuta – Russell Simmons, yhdysvaltalainen yrittäjä, musiikki- ja muotimoguli
• 5. lokakuuta – Bernard Jeffrey McCullough (”Bernie Mac”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2008)
• 20. lokakuuta – Susanna Haavisto, suomalainen muusikko ja näyttelijä
• 21. lokakuuta – Wolfgang Ketterle, vuoden 2001 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
• 27. lokakuuta – Glenn Hoddle, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 29. lokakuuta – Dan Castellaneta, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. lokakuuta – Alfred Colpaert, alankomaalais-suomalainen luonnonmaantieteen professori
• 30. lokakuuta – Kevin Pollak, yhdysvaltalainen näyttelijä, imitaattori ja koomikko
• 2. marraskuuta – Jari Knuutinen (”Yari”), suomalainen muusikko
• 3. marraskuuta – Hans Lundgren (”Dolph Lundgren”), ruotsalainen näyttelijä ja karateka
• 6. marraskuuta – Astrid Thors, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 9. marraskuuta – Yvonne Naef, sveitsiläinen oopperalaulaja
• 9. marraskuuta – Heikki Salo, suomalainen muusikko
• 12. marraskuuta – Cécilia Sarkozy, Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn ent. puoliso
• 13. marraskuuta – Verónica Macamo, mosambikilainen poliitikko
• 14. marraskuuta – Pirjo Hassinen, suomalainen kirjailija
• 15. marraskuuta – Mikko Juhana Syrjä (”Pantse Syrjä”), suomalainen kitaristi ja säveltäjä (Eppu Normaali)
• 19. marraskuuta – Ofra Haza, israelilainen laulaja (k. 2000)
• 20. marraskuuta – Mikko Kivinen, suomalainen näyttelijä
• 22. marraskuuta – Alan Stern, yhdysvaltalainen ilmailu- ja avaruustekniikan insinööri ja planeettatutkija
• 23. marraskuuta – William Kaelin, vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteilijä ja professori
• 25. marraskuuta – Juha Siltala, suomalainen historioitsija
• 27. marraskuuta – Kenny Acheson, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 28. marraskuuta – Mats Jonsson, ruotsalainen ralliautoilija
• 5. joulukuuta – Mark R. Showalter, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä
• 7. joulukuuta – Markus Kajo, suomalainen toimittaja ja humoristi
• 10. joulukuuta – Michael Clarke Duncan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
• 13. joulukuuta – Steve Buscemi, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. joulukuuta – Anna Vissi, kyproslaissyntyinen kreikkalainen laulaja
• 22. joulukuuta – Mikael Storsjö, suomalainen tietokoneyrittäjä, journalisti ja kansalaisjärjestöaktiivi
• 24. joulukuuta – Hamid Karzai, Afganistanin presidentti
• 26. joulukuuta – Jari Niemelä, suomalainen biologi, professori ja Helsingin yliopiston rehtori (k. 2022)
• 29. joulukuuta – Bruce Beutler, vuoden 2011 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen immunologi
• 30. joulukuuta – Sato Kilman, vanuatulainen poliitikko

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1957 kuolleista henkilöistä

• 2. tammikuuta – Lenni Alfred Laakso (”Unto Karri”), suomalainen toimittaja, kirjailija (s. 1898)
• 4. tammikuuta – Theodor Körner, Itävallan liittopresidentti (s. 1873)
• 6. tammikuuta – Viggo Larsen, tanskalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja (s. 1880)
• 10. tammikuuta – Lucila de María del Perpetuo Socorro Godoy Alcayaga (”Gabriela Mistral”), vuoden 1945 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen kirjailija (s. 1889)
• 14. tammikuuta – Humphrey Bogart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1899)
• 16. tammikuuta – Arturo Toscanini, italialainen kapellimestari (s. 1867)
• 26. tammikuuta – Mamoru Shigemitsu, japanilainen poliitikko ja ulkoministeri (s. 1887)
• 1. helmikuuta – Friedrich Paulus, saksalainen marsalkka (s. 1890)
• 8. helmikuuta – Walther Bothe, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1891)
• 8. helmikuuta – János Neumann (”John von Neumann”), unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko (von Neumannin kone) (s. 1903)
• 9. helmikuuta – Miklós Horthy, unkarilainen amiraali (Unkarin valtionhoitaja) (s. 1868)
• 10. helmikuuta – Laura Ingalls Wilder, yhdysvaltalainen kirjailija (Pieni talo preerialla) (s. 1867)
• 13. helmikuuta – Gustav Mie, saksalainen fyysikko (s. 1868)
• 15. helmikuuta – U. W. Walakorpi, suomalainen kirjailija (s. 1886)
• 19. helmikuuta – Heikki Kannisto, suomalainen poliitikko (s. 1898)
• 26. helmikuuta – Ossian Riisla, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1889)
• 8. maaliskuuta – Viktor Dalbo, suomalainen kuvataiteilija ja näyttelijä (s. 1883)
• 8. maaliskuuta – Rasmus Ottesen, tanskalainen näyttelijä (s. 1871)
• 9. maaliskuuta – Johannes Suomalainen, suomalainen kirjailija (s. 1890)
• 11. maaliskuuta – Richard E. Byrd, yhdysvaltalainen amiraali, lentäjä ja tutkimusmatkailija (ensimmäinen lento etelänavalle) (s. 1888)
• 13. maaliskuuta – Kosti Vehanen, suomalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1887)
• 16. maaliskuuta – Constantin Brâncuși, romanialainen kuvanveistäjä (s. 1876)
• 25. maaliskuuta – Max Ophüls, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1902)

• 1. huhtikuuta – Kalle Juho Lähti, suomalainen kirjailija (s. 1866)
• 4. huhtikuuta – T. G. Tuhkanen, suomalainen taidemaalari (s. 1877)
• 19. huhtikuuta – Heikki Soininen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja kunnallisneuvos (s. 1891)
• 22. huhtikuuta – Jalmari Sauli, suomalainen kirjailija (s. 1889)
• 24. huhtikuuta – Elisabeth Hesselblad, ruotsalainen katolinen nunna ja pyhimys (s. 1870)
• 26. huhtikuuta – Gichin Funakoshi, japanilainen karateka, Shōtōkan-karatetyylisuunnan perustaja (s. 1868)
• 30. huhtikuuta – Ari Ilmakunnas, suomalainen shakinpelaaja ja shakin järjestömies (s. 1896)
• 2. toukokuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori (kommunismin vastustaja) (s. 1908)
• 3. toukokuuta – Arne von Schoultz, suomalainen näyttelijä (s. 1874)
• 10. toukokuuta – Reko Paulo, virolais-suomalainen ravintoloitsija ja liikemies (s. 1891)
• 12. toukokuuta – Erich von Stroheim, itävaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1885)
• 16. toukokuuta – Eliot Ness (”Lahjomaton”), yhdysvaltalainen liittovaltion agentti (FBIn perustaja) (s. 1903)
• 30. toukokuuta – Toivo Pekkanen, suomalainen kirjailija (s. 1902)
• 1. kesäkuuta – Hjalmar Pölhö, suomalainen kauppaneuvos ja sahateollisuusmies (s. 1888)
• 4. kesäkuuta – Elis Mårtenson, suomalainen urkutaiteilija ja säveltäjä (s. 1890)
• 10. kesäkuuta – Walter Jakobsson, suomalainen diplomi-insinööri ja taitoluistelija (olympiavoittaja) (s. 1882)
• 18. kesäkuuta – Toimi Nieminen, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1906)
• 21. kesäkuuta – Johannes Stark, vuoden 1919 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1874)
• 24. kesäkuuta – Sulo Wuolijoki, suomalainen asianajaja, sanomalehtimies ja poliitikko (s. 1881)
• 25. kesäkuuta – Hjalmar Flodin, suomalainen professori ja ministeri (s. 1874)
• 26. kesäkuuta – Alfred Döblin, saksalainen kirjailija (s. 1878)
• 27. kesäkuuta – Hermann Buhl, itävaltalainen vuorikiipeilijä (s. 1924)

• 4. heinäkuuta – Judy Tyler, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1933)
• 5. heinäkuuta – Zenón Noriega Agüero, perulainen kenraali, Perun presidentti 1950 (s. 1900)
• 8. heinäkuuta – Hiskias Möttö (”Hiski Salomaa”), suomalaissyntyinen kuplettilaulaja ja lauluntekijä (”Lännen lokari”) (s. 1891)
• 8. heinäkuuta – Grace Coolidge, Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidgen puoliso (s. 1874)
• 11. heinäkuuta – Aga Khan III, Sultan Muhammed Shah, ismailiittišiiamuslimien hengellinen johtaja ja imaami (s. 1877)
• 15. heinäkuuta – James M. Cox, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1870)
• 19. heinäkuuta – Curzio Malaparte, italialainen toimittaja, kirjailija ja diplomaatti (s. 1898)
• 24. heinäkuuta – Sacha Guitry, ranskalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1885)
• 5. elokuuta – Heinrich Otto Wieland, vuoden 1927 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1877)
• 7. elokuuta – Oliver Hardy, yhdysvaltalainen näyttelijä (Paksukainen) (s. 1892)
• 11. elokuuta – A. E. Koskenniemi, suomalainen rovasti, suomentaja ja evankelisen herätysliikkeen vaikuttaja (s. 1881)
• 16. elokuuta – Irving Langmuir, vuoden 1932 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1881)
• 17. elokuuta – Henrik Hauch, tanskalainen poliitikko (s. 1876)
• 18. elokuuta – Tyyne Jauri, suomalainen näyttelijä (s. 1888)
• 20. elokuuta – Liisi Karttunen, suomalainen historiantutkija ja diplomaatti (s. 1880)
• 21. elokuuta – Harald Sverdrup, norjalainen geofyysikko, napa- ja merentutkija (s. 1888)
• 24. elokuuta – Ronald Knox, brittiläinen pappi ja kirjailija (s. 1888)
• 1. syyskuuta – Dennis Brain, brittiläinen käyrätorvensoittaja (s. 1921)
• 1. syyskuuta – Lassi Utsjoki, suomalainen toimittaja, musiikkimies, kulttuuripersoona ja lauluntekijä (s. 1893)
• 2. syyskuuta – Nenne Moberg, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1868)
• 3. syyskuuta – Catri Gripenberg, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1884)
• 13. syyskuuta – Vilhelm Bjerke Petersen, tanskalainen taidemaalari (s. 1909)
• 16. syyskuuta – Aili Somersalo, suomalainen kirjailija (s. 1887)
• 19. syyskuuta – Edvard Persson, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1888)
• 20. syyskuuta – Heino Kaski, suomalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1885)
• 20. syyskuuta – Johan Christian Sibelius (”Jean Sibelius”), suomalainen säveltäjä (s. 1865)
• 21. syyskuuta – Haakon VII, Norjan kuningas (s. 1872)
• 22. syyskuuta – Toyoda Soemu, japanilainen amiraali (Japanin yhdistyneen laivaston komentaja ja korkeimman sotaneuvoston jäsen) (s. 1885)
• 22. syyskuuta – Zhou Xuan, kiinalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1918)
• 24. syyskuuta – Robert von Essen, venäläis-suomalainen pianisti ja lauluntekijä (s. 1901)

• 6. lokakuuta – Kaarle Ellilä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja (s. 1888)
• 12. lokakuuta – Charles Lindley, ruotsalainen ammattiyhdistysmies ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1865)
• 13. lokakuuta – Erich Auerbach, saksalainen filologi ja kirjallisuuskriitikko (s. 1892)
• 17. lokakuuta – Nikolai Pärmini (”Nikke Pärmi”), suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1887)
• 20. lokakuuta – Jalo Lesche, suomalainen näyttelijä (s. 1885)
• 24. lokakuuta – Christian Dior, ranskalainen muotisuunnittelija (s. 1905)
• 25. lokakuuta – Arvi Ahmavaara, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1886)
• 25. lokakuuta – Ellinor Ivalo, suomalainen kotiteollisuuden ja käsityötaidon edistäjä (s. 1875)
• 25. lokakuuta – Henry van de Velde, belgialainen arkkitehti, muotoilija ja taidemaalari (s. 1863)
• 26. lokakuuta – Gerty Cori, vuoden 1947 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1896)
• 26. lokakuuta – Níkos Kazantzákis, kreikkalainen kirjailija (s. 1885)
• 29. lokakuuta – Louis B. Mayer, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1885)
• 3. marraskuuta – Wilhelm Reich, itävaltalainen psykoterapeutti (s. 1897)
• 6. marraskuuta – Otto Noro, suomalainen näyttelijä (s. 1884)
• 10. marraskuuta – Erkki Härmä, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1890)
• 13. marraskuuta – Antonín Zápotocký, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1884)
• 24. marraskuuta – Diego Rivera, meksikolainen taidemaalari ja graafikko (s. 1886)
• 25. marraskuuta – Wiljo Einar Tuompo, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)
• 25. marraskuuta – Matti Visanti, suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija (s. 1885)
• 30. marraskuuta – Beniamino Gigli, italialainen ooppera- ja konserttilaulaja (s. 1890)
• 2. joulukuuta – Harrison Ford, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1884)
• 3. joulukuuta – Urho Lahti, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1901)
• 17. joulukuuta – Dorothy L. Sayers, englantilainen rikoskirjailija, kääntäjä ja kristitty humanisti (Peter Wimsey) (s. 1893)
• 24. joulukuuta – Norma Talmadge, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1894)
• 28. joulukuuta – Frank Blanchford, kanadalainen viulisti, kapellimestari ja säveltäjä (s. 1879)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Chen Ning Yang ja Tsung-Dao Lee
• Nobelin kemianpalkinto: Alexander R. Todd
• Nobelin lääketieteen palkinto: Daniel Bovet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Albert Camus
• Nobelin rauhanpalkinto: Lester B. Pearson

• Elokuvavuosi 1957
• Kirjallisuusvuosi 1957
• Musiikkivuosi 1957
• Urheiluvuosi 1957

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1957.