Nykyään T. G. Tuhkanen on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti ja synnyttänyt keskusteluja, pohdiskeluja ja toimia sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti ja kriittisesti T. G. Tuhkanen:n roolia nykyisessä todellisuudessamme ja analysoimme sen eri puolia, näkökulmia ja seurauksia. Sen vaikutusta eri yhteyksissä tarkastellaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen haasteisiin vastaamiseksi. T. G. Tuhkanen on asettanut itsensä keskeiseksi kysymykseksi julkisella ja yksityisellä asialistalla, ja sen laajuuden ja dynamiikan ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta sitä voidaan käsitellä tehokkaasti ja vastuullisesti.
Toivo Gideon Tuhkanen (2. toukokuuta 1877 Jalasjärvi – 4. huhtikuuta 1957 Kajaani[1]) oli suomalainen taidemaalari.
Toivo Tuhkanen kävi 1901 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun. Hän oli sitten opettajana Helsingin reaalilyseossa ja vuodesta 1903 lähtien aluksi virkaatekevänä ja sitten vuodesta 1910 vakinaisena piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana Helsingin normaalilyseossa. Lisäksi Tuhkanen oli tuntiopettajana 1918 Helsingin koelyseossa ja vuonna 1917 Helsingin työväenopistossa. Tuhkanen opiskeli Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Hannoverissa 1911 ja hän tutustui taideopetukseen Berliinissä ja Dresdenissä 1912. Hän maalasi alttaritauluja, muotokuvia, laatu- ja maisemakuvia ja toimi myös kirjojen kuvittajana. Toivo Tuhkanen omisti vuodesta 1922 Paltaniemellä Eino Leinon syntymäkotina tunnetun Hövelön tilan ja harjoitti siellä maanviljelyä. Hänen poikansa oli taidemaalari Kalevi Tuhkanen (1918–2002).[2][3][4][5]
Tuhkanen on maalannut useita alttaritauluja, kuten:
Tuhkasen maalauksissa on usein kuvattuna vene rannalla.