Tänään haluan puhua sinulle aiheesta 2006. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen tänään, koska sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia 2006:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme, miten 2006 on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Epäilemättä 2006 on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten kutsun kaikkia jatkamaan lukemista saadaksesi lisätietoja tästä jännittävästä aiheesta.
Rovaniemen maalaiskunta liittyi Rovaniemen kaupunkiin. Samalla Rovaniemen kaupungin pinta-ala lähes satakertaistui ja siitä tuli pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki.Liberian ensimmäinen naispresidentti Ellen Johnson Sirleaf astui virkaansa tammikuussa 2006.
1. tammikuuta – Ukrainan maakaasukysymys: Venäjä ja Ukraina eivät olleet päässeet sopimukseen kaasuntoimituksesta, joten Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan.
4. tammikuuta – Irakin sota: Bagdadin koillispuolella tehtiin itsemurhaisku, jossa ainakin 36 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui.
11. helmikuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney ampui haulikolla vahingossa 78-vuotiasta teksasilaista lakimiestä Harry Whittingtonia metsästysmatkalla Teksasissa.
22. helmikuuta – Pommi tuhosi šiiojen Al Askarin moskeijan 06.55 paikallista aikaa Samarrassa. Räjähdystä seurasi vakavia yhteenottoja, ja sitä ennakoitiin sisällissodan aluksi Irakissa.
24. helmikuuta – Filippiinit julistettiin hätätilaan epäillyn vallankaappaussuunnitelman vuoksi.[1]
26. helmikuuta – Maailman väkiluku ylitti 6,5 miljardia kello 0.16 UTC U.S. Census Bureaun mukaan.
Maaliskuu
Maaliskuussa 2006 Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes erosi puheenjohtajuudestaan ja eduskuntaryhmästään ja ilmoitti, ettei asetu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kuva vuodelta 2009.Hallituksen vastaisia mielenosoituksia Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa.
1. maaliskuuta – Kansanedustaja Suvi-Anne Siimes erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta ja puolueen eduskuntaryhmästä. Samalla hän ilmoitti, ettei asetu ehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Siimes totesi kyllästyneensä johtamaan riitaista puoluetta ja mainitsi vastustajikseen kokemistaan henkilöistä nimeltä kansanedustaja Jaakko Laakson.
5. maaliskuuta – Kiinan kansantasavallan kymmenennen kansankongressin neljäs kymmenpäiväinen istunto alkoi Pekingissä. Tärkeimpinä asioina oli yhdennentoista viisivuotissuunnitelman läpikäynti ja kolme maaseutua koskenutta kysymystä.
7. maaliskuuta – Mustasukkainen mies ampui vaimoaan kohti Kaisaniemen metroaseman ylätasanteella. Luoti osui naisen jalkojen juureen lattiaan. Vuonna 1965 syntynyt ampuja joutui epäillyksi törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta.[3]
9. maaliskuuta – UPM ilmoitti vähentävänsä 3 600 työntekijää, joista 3 000 Suomessa, yhtiön pörssikurssi nousi heti noin neljä prosenttia.
15. maaliskuuta – Israelin joukot tunkeutuivat vankilaan Jerikossa panssarivaunujen ja helikopterien tukemina saadakseen haltuunsa palestiinalaisten parlamenttiin valitun PFLP:n johtajan Ahmed Saadatin ja viisi muuta taistelijaa, joiden vapauttamista pelättiin. Saadat ja vangit antautuivat 10 tunnin piirityksen jälkeen. Vankilaa vartioineet yhdysvaltalaiset ja britit poistuivat paikalta hieman ennen hyökkäystä, mikä johti mielenosoituksiin ja hyökkäyksiin ulkomaalaisia vastaan Gazassa ja länsirannalla.
16. maaliskuuta – Yhdysvallat aloitti suurimman operaation Irakissa sitten vuoden 2003: 50 lentokonetta, 200 ajoneuvoa ja 1 500 miestä iski Samarran kaupungin lähellä.
16. maaliskuuta – Yli neljännesmiljoona opiskelijaa osoitti jo kolmatta päivää Ranskassa mieltään pääministeri Dominique de Villepinin hallituksen irtisanomissuojan heikennyksiä vastaan.
16. maaliskuuta – Eduskunta päätti, että Suomi voi vastaisuudessa osallistua myös sellaisiin kriisinhallintatehtäviin, joihin ei ole YK:n valtuutusta.
29. maaliskuuta – Suomessa näkyi osittainen auringonpimennys. Auringon halkaisijasta peittyi Helsingissä 44 %. Pimennys näkyi täydellisenä muun muassa Turkissa.
Huhtikuu
1. huhtikuuta – SDP:n kansanedustaja Sinikka Mönkäre siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja jätti eduskunnan. Mönkäre oli toiminut sosiaali- ja terveysministerinä syyskuun 2005 loppuun saakka ja noussut Suomen pitkäaikaisimmaksi naisministeriksi (3 817 vuorokautta) sekä ollut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1987. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Sirpa Paatero.
8. huhtikuuta – NepalinKathmanduun määrättiin ulkonaliikkumiskielto yleislakon ja jatkuneiden demokratiamielenosoituksien vuoksi. Poliisi tulitti mielenosoittajia.[5]
9. huhtikuuta – Israelin pääministeri Ariel Sharon poistettiin virasta hänen oltuaan neljä kuukautta koomassa.
9. huhtikuuta – Italian parlamenttivaalien ensimmäinen päivä. Vastakkain olivat pääministeri Silvio Berlusconi ja entinen pääministeri Romano Prodi. Prodin liittouma sai 49,8 % alahuoneen äänistä ja Berlusconin 49,7 %.[6]
Irakin väkivaltaisuudet jatkuivat. Irakin presidentti Jalal Talabani ilmoitti 10. toukokuuta, että Bagdadissa tapettiin huhtikuun aikana 1 091 ihmistä.[10]
1. toukokuuta – Turvavyön käyttö tuli pakolliseksi kaukoliikenteen linja-autoissa. Samalla turvaistuin tai -kaukalo määrättiin pakolliseksi kaikille alle 135-senttisille lapsille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoissa.
3. toukokuuta – Tšadin presidentinvaalit. Idriss Déby valittiin kolmannelle kaudelle perustuslainmuutoksen jälkeen. Oppositio boikotoi vaaleja ja äänestysprosentti oli alhainen.[11]
5. toukokuuta – VR:n makasiineilla syttyi tulipalo, jossa toinen rakennuksista tuhoutui. Makasiinirakennusten purku oli tarkoitus aloittaa seuraavana maanantaina.
6. toukokuuta – Menetettyään paikallisvaaleissa yli 300 valtuutettua pääministeri Tony Blair järjesteli hallitustaan. Teollisuusministeri Alun Michael, puolustusministeri Don Touhig ja sisäministeri Charles Clarke saivat lähteä, lisäksi ulkoministeri Jack Straw siirrettiin parlamenttiryhmän johtoon.[13][14]
6. toukokuuta – Singaporen parlamenttivaalit. Yli neljä vuosikymmentä hallinnut PAP sai 37 paikkaa ilman vastaehdokkaita. Äänestäminen oli pakollista. Pääministeri Lee Hsien Loongin PAP-puolue sai 82 paikkaa 84:stä, saman määrän kuin vuonna 2001.[15]
12. toukokuuta – Suomalainen metsäyhtiö UPM ilmoitti vähentävänsä Suomessa noin 2 600 työpaikkaa tulevien vuosien aikana. Paperiliitto ilmoitti aloittavansa lakon maanantaina 15. toukokuuta. Metsäteollisuus tuomitsi työnseisauksen.[16]
12. toukokuuta – Somaliassa ilmoitettiin ainakin 120 ihmisen kuolleen ”terrorisminvastaisen liittouman” sotaherrojen ja šariatuomioistuimen välisissä taisteluissa.[17][18]
13. toukokuuta – Vasemmistoliitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen vaalin ennakkosuosikin, kansanedustaja Martti Korhosen.
17. toukokuuta – Espanjalainen FC Barcelona voitti jalkapallon Mestareiden Liigan finaalissa englantilaisen FC Arsenalin maalein 2–1.
21. toukokuuta – Montenegrolaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
22. toukokuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien isku kylään Etelä-Afganistanissa tappoi 80 ”epäiltyä kapinallista”. Paikallisen kuvernöörin ja lääkärin mukaan iskussa kuoli myös 17 siviiliä.[20]
26. toukokuuta – Lordin euroviisuvoiton kunniaksi järjestettiin Helsingin Kauppatorilla suuri kansalaisjuhla, johon osallistui noin 90 000 ihmistä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen.
28. toukokuuta – Kolumbian presidentinvaalit. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Álvaro Uribe äänestettiin jatkokaudelle 62 %:n ääniosuudella, toiseksi jäänyt senaattori Carlos Gaviria sai 22 %.[21]
29. toukokuuta – Porvoon tuomiokirkon katto paloi tuhotyön vuoksi kahden aikaan aamuyöstä. Tekijät ilmoittautuivat myöhemmin vapaaehtoisesti, kun poliisi oli jo heidän jäljillään.
31. toukokuuta – Äänekosken käräjäoikeus tuomitsi Konginkankaan bussiturmassa toisena osapuolena olleen rekan kuljettajan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen 24 kuolemantuottamuksesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä hänen työnantajansa Transpointin 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.
Kesäkuu
Montenegron sijainti. Kesäkuussa 2006 Montenegron parlamentti julisti Montenegron itsenäiseksi valtioksi.
1. kesäkuuta – Eduskunta piti satavuotisjuhlaistuntonsa ja perusti uuden Ulkopoliittisen instituutin hyväksymällä sitä koskevan lain. Istunnossa herätti eniten huomiota Vihreän liiton kansanedustajan Heidi Hautalan puheenvuoro, jossa hän arvosteli ankarasti demokratian tilaa Venäjällä. Puhemies Paavo Lipponen tuomitsi Hautalan puheen Venäjää loukkaavaksi ja sivistysvaltioon sopimattomaksi. Lipponen piti raskauttavana sitä, että Hautala oli esittänyt mielipiteensä venäläisten kutsuvieraiden läsnä ollessa.
2. kesäkuuta – Tšekin parlamenttivaalien ensimmäinen päivä. Oikeistolainen kansalaisdemokraattinen ODS sai 35,4 % äänistä ja hallitseva sosiaalidemokraattinen CDDS 32,3 %, kommunistit 12,8 %, kristillisdemokraatit 7,2 % ja vihreät 6,3 % äänistä.[22]
3. kesäkuuta – Montenegron parlamentti julisti maan itsenäiseksi.
9. kesäkuuta – Seitsemän ihmistä, mukaan lukien kolme lasta, kuoli ja 30 loukkaantui räjähdyksessä Gazan hiekkarannalla. Israelin armeija oli tulittanut tykistöllä muutamia minuutteja aiemmin, mutta sanoi räjähdyksen johtuneen miinasta.[25]HRW sanoi räjähdyksen sattuneen samaan aikaan kuin Israelin tykistön tulituksen ja uhreista poistetun 155 mm kranaatinsirpaleita ja vaati puolueetonta tutkintaa.[26]Hamas aloitti tämän jälkeen iskut Israeliin Qassam-raketein 16 kuukautta aselevon jälkeen.[27]
10. kesäkuuta – Yksi jemeniläinen ja kaksi saudiarabialaista vankia löydettiin hirttäytyneinä selleistään Guantanamo Bayn vankileirissä. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon vähätteli aluksi tapausta ja kutsui itsemurhia jopa PR-tempuiksi, kun taas muualla maailmassa vaatimukset vankileirin sulkemisesta voimistuivat. Kansainvälinen kohu sai myös presidentti George W. Bushin ilmaisemaan ”vakavan huolestumisensa” tapauksesta. Leirissä oli jo aiemmin tapahtunut useita itsemurhayrityksiä.
10. kesäkuuta – Suomen Keskusta valitsi uudeksi puoluesihteerikseen puolueen Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen. Korhosen valintaa pidettiin arvovaltatappiona puolueen puheenjohtajalle Matti Vanhaselle, jonka toimintaa Korhonen oli arvostellut melko jyrkästi. Vanhanen oli itse ajanut puoluesihteeriksi avustajaansa Mikko Alkiota.
15. kesäkuuta – Rikoskirjailija Mauri Sariolan leski Tuula Sariola myönsi ystävänsä, mäntyharjulaisen toimittajan Ritva Sarkolan kirjoittaneen kaikki hänen nimellään vuosina 1985–2005 julkaistut 16 rikosromaania. Asian oli paljastanut Sarkolan uuden kustantajan, suomussalmelaisen Myllylahden toimitusjohtaja Mauno Moilanen sanomalehti Kalevassa. Sariolan kustantaja, jyväskyläläinen Gummerus ei ollut osannut epäillä Sariolan kirjoja kenenkään muun kirjoittamiksi, vaikka kulttuuripiireissä oli liikkunutkin tällaisia huhuja.
28. kesäkuuta – Sanoma ilmoitti, että Finnkino on ostanut Sandrew Metronomen Suomen-tytäryrityksen kokonaisuudessaan. Kaupan myötä Helsingin Kinopalatsi ja Maxim sekä Turun Kinopalatsi siirtyivät Finnkinolle. Toiminnan ilmoitettiin siirtyvän Finnkinolle välittömästi.[28]
2. heinäkuuta – Meksikon presidentin- ja parlamenttivaalit. Oikeiston Felipe Calderón voitti niukasti. Vasemmiston Andrés Manuel López Obrador vaati uudelleenlaskentaa, jota hän johti ajoittain jopa 2,6 %-yksikköä.[29] Calderón voitti lopulta 35,88–35,31 %.[30] Yli 100 000 henkeä kerääntyi osoittamaan mieltään pääkaupungissa, kun tulos julkaistiin 9. päivänä.[31]
26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin lennolle STS-114 10:39 a.m. EDT (14:39 UTC). Lento oli Yhdysvaltain ensimmäinen sukkulalento 907 vuorokauteen (29 kuukautta) Columbian tuhoutumisen jälkeen.
27. heinäkuuta – Puolan rannikkovartiosto löysi Natsi-Saksan ainoan lentotukialuksen Graf Zeppelinin hylyn Itämerestä 80 metrin syvyydestä läheltä Łeban satamaa. Alus oli laskettu vesille vuonna 1938, mutta sitä ei ollut saatu koskaan täysin valmiiksi. Venäläiset sotilaat olivat upottaneet aluksen vuonna 1947.
12. elokuuta – Saksalainen Nobel-kirjailija Günter Grass paljasti kuuluneensa toisen maailmansodan aikana natsipuolueen alaiseen SS-panssaridivisioonaan. Grassin lausunto herätti suuren kohun, kiihkeimmät vaativat häntä palauttamaan vuonna 1999 saamansa Nobelin palkinnon. Grass itse sanoi koko ikänsä hävenneensä tätä ”nuoruuden hairahdustaan”.
14. elokuuta – YK:n neuvottelema tulitauko tuli voimaan Israelin ja Libanonin välisessä konfliktissa.
15. elokuuta – Japanin pääministeri Jun'ichirō Koizumi vieraili Yasukuni-jinja-pyhäkössäTokiossa kunnioittamassa toisessa maailmansodassa kaatuneiden japanilaisten muistoa. Käynti viilensi tuntuvasti Japanin ja muiden Itä-Aasian maiden välejä, koska Koizumi korosti käyneensä pyhäkössä nimenomaan pääministerin ominaisuudessa ja naapurimaissa hänen katsottiin osoittaneen kunnioitusta myös japanilaisille sotarikollisille.
3. syyskuuta – ESAnSMART-1-luotain törmäsi onnistuneesti Kuuhun kello 8.42 Suomen aikaa.
6. syyskuuta – Tampere sai ensimmäisen vaaleilla valitun pormestarin, kun kaupunginvaltuusto valitsi tehtävään kaupungin talousjohtajan Timo P. Niemisen.
9. syyskuuta – Poliisi otti Helsingin keskustassa kiinni 136 Smash-Asem -mielenosoitukseen osallistunutta henkilöä. Kiinniotettujen joukossa oli sittemmin kansanedustajaksi valittu Paavo Arhinmäki. Poliisin otteet johtivat kymmeniin kanteluihin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.
10. syyskuuta – Helsingin messukeskuksessa alkoi suurin Suomessa koskaan järjestetty kokous, kaksipäiväinen Asem-huippukokous, johon ottivat osaa 25 EU-maan ja 13 Aasian maan johtajat sekä EU:n komission johtajat. Kokouksen anti jäi melko laihaksi, koska sen osanottajat lähinnä vain vahvistivat jo aiemmin Kioton ilmastokokouksessa tehdyt päätökset.
13. syyskuuta – Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlat alkoivat. Kaksipäiväisten juhlien kunniavieraina olivat Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia, jotka olivat ensimmäiset kaupungissa vierailleet Ruotsin kuninkaalliset yli 200 vuoteen.
26. syyskuuta – Shinzō Abe valittiin Japanin uudeksi pääministeriksi väistyneen Junichiro Koizumin tilalle. Pääministerin vaihdosta oli pidetty selvänä sen jälkeen, kun Abe oli 20. syyskuuta valittu Japania hallinneen Liberaalidemokraattisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Yhdysvaltalaisia sotajoukkoja Irakissa. Lokakuun aikana Irakin väkivaltaisuudet kiihtyivät. YK:n mukaan 3 709 siviiliä tapettiin. Lukema oli suurin sitten vuoden 2003, jolloin Irakin sota alkoi.[38]
8. marraskuuta – Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld erosi. Presidentti Bush nimitti Robert Gatesin hänen seuraajakseen. Gates aloitti tehtävänsä 18. joulukuuta.
12. marraskuuta – Georgiasta eroon pyrkinyt Etelä-Ossetia äänesti ylivoimaisella enemmistöllä itsenäisyyden puolesta. Mikään ulkovalta ei tunnustanut tulosta ja länsimaat pitivät kansanäänestystä laittomana.[43]
14. marraskuuta – Poliisien asuihin pukeutuneet miehet kaappasivat jopa sata ihmistä Irakin opetusministeriöstä Bagdadista. Kaapattujen määrästä ja kohtalosta on ristiriitaisia tietoja.[44]
22. marraskuuta – Alankomaiden vaaleissa pääministeri Jan Peter Balkenenden kristillisdemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena, vaikka menettivät paikkojaan sosialistipuolueelle.[45][46]
23. marraskuuta – Pommi-isku ja kranaatinheitintuli surmasi yli 200 ihmistä šiiojen asuttamassa BagdadinSadr Cityssä, mikä oli tuhoisin yksittäinen isku sitten sodan alkamisen. Vastaiskuna levottomuuksissa tuhottiin moskeijoita ja poltettiin sunneja elävältä.[48][49]
23. marraskuuta – Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n entinen agentti Aleksandr Litvinenko kuoli myrkytykseen lontoolaisessa sairaalassa. Litvinenko oli arvostellut jyrkästi Venäjän toimia Tšetšeniassa ja uskonut Venäjän presidentin Vladimir Putinin järjestäneen hänen myrkyttämisensä.
3. joulukuuta – Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet sai sydänkohtauksen ja hänelle tehtiin kaksi leikkausta sydämen verenkierron parantamiseksi. Pinochet kuoli viikkoa myöhemmin 10. joulukuuta 2006 91-vuotiaana Santiagon sotilassairaalassa.
5. joulukuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 125–39 Euroopan unionin perustuslakisopimuksen ja lain sen voimaansaattamiseksi. Päätöksellä ei ollut käytännön merkitystä, koska perustuslain voimaantulo olisi vaatinut lain hyväksymisen kaikissa unionin jäsenmaissa ja sopimus oli jo keväällä 2005 hylätty Ranskassa ja Alankomaissa.
15. joulukuuta – Mahdollinen murhayritys palestiinalaisten pääministeriä Ismail Haniaa vastaan Rafahin rajanylityspaikalla johti taisteluihin Hamasin ja Fatahin kannattajien kesken.
19. joulukuuta – Libyalainen oikeus tuomitsi kuolemaan viisi bulgarialaista sairaanhoitajaa ja palestiinalaisen lääkärin, joita syytettiin satojen lasten tartuttamisesta HIV:llä.
21. joulukuuta – Turkmenistania yli kaksikymmentä vuotta yksivaltaisesti hallinnut ja henkilökultin rakentanut presidentti Saparmurat Nijazov kuoli, mikä käynnisti valtataistelun maassa.
30. joulukuuta – Irakin entinen presidentti Saddam Hussein teloitettiin hirttämällä aamunkoitossa. Hänet tuomittiin Dujailin kylän murhista vuonna 1982, jolloin 148 ihmistä surmattiin kostona Saddamia vastaan tehdystä murhayrityksestä.[51] Teloitusta paheksuttiin varsinkin Euroopan maissa. Euroopan unioni, Venäjä ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuomitsivat sen.
30. joulukuuta – ETA:n kello 9.00 Keski-Euroopan aikaa räjähtänyt pommi surmasi kaksi ecuadorilaista miestä T-4-pysäköintihallissa Madridin kansainvälisellä lentoasemalla ja haavoitti 19:ää. Pommi päätti ETA:n julistaman yhdeksänkuisen tulitauon ja heikensi rauhanneuvotteluja kannattaneen pääministeri Zapateron asemaa.[52]
31. joulukuuta – Gazprom ja Valko-Venäjä solmivat kaksi minuuttia ennen puoltayötä viisivuotisen sopimuksen, jonka perusteella Valko-Venäjä sai maakaasua hintaan 100 Yhdysvaltain dollaria tuhannelta kuutiolta. Gazprom lunasti myös 50 % valkovenäläisen Beltransgazin osakkeista 2,5 miljardin dollarin hintaan seuraavan neljän vuoden aikana.[53]