Catri Gripenberg

Catri Gripenberg on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on suora vaikutus elämäämme. Kautta historian Catri Gripenberg on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, eikä se ole ihme, koska sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Catri Gripenberg:n eri puolia ja analysoimme sen osallistumista yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen tulevaisuuden ennusteisiin, mukaan lukien sen vaikutus kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen, perehdymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Catri Gripenberg:n merkitystä nykymaailmassa.

Catri Gripenberg.

Catri Mathilda Gripenberg (6. elokuuta 1884 Lappee – 3. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen, ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija, vapaaherratar ja naisasianainen. Hän työskenteli kanslistina Helsingin poliisilaitoksessa ja asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksessa. Hänen isänsä oli senaattori Johannes Gripenberg. Toisen maailmansodan aikana Gripenberg toimi Naisasialiitto Unionin edustajana Helsingin Naisten Työvalmiusliiton varapuheenjohtajana. Vuodesta 1952 lähtien hän oli liiton kunniajäsen työskenneltyään ahkerasta sen eri aloitteiden, kuten puistotätitoiminnan, parissa.[1]

Teoksia

  • Det sista brevet. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1914.
  • Den röda tråden. Schildt, Borgå 1916.
  • En drömcykel. Schildt, Helsingfors 1920.

Lähteet

  • Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna 1: A–G, s. 456. Helsingfors: Frenckell, 1954.
  • Hagner, Minna & Försti, Maija: Suffragettien sisaret. Unioni Naisasialiitto, 2006.
  • Suomen kirjailijat.

Viitteet

  1. ↑ Hagner, Minna & Försti, Tuija: Suffragettien sisaret, s. 134. Unioni Naisasialiitto, 2006.