Níkos Kazantzákis

Kun puhutaan aiheesta Níkos Kazantzákis, on mahdotonta olla utelias oppimaan lisää tästä aiheesta. Níkos Kazantzákis on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja elämäntapojen huomion joko historiallisen merkityksensä, nykypäivän yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Níkos Kazantzákis on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin ihmisille. Tässä artikkelissa tutkimme Níkos Kazantzákis:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen tärkeyttä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Níkos Kazantzákis
Kazantzákisin hauta Iraklionissa.

Níkos Kazantzákis (kreik. Νίκος Καζαντζάκης, suomeksi etunimestä käytössä myös muoto Níko; 18. helmikuuta 1883 Iraklion, Kreeta, Kreikka – 26. lokakuuta 1957 Freiburg, Länsi-Saksa) oli kreikkalainen kirjailija, runoilija, näytelmäkirjailija ja filosofi.

Elämä ja ura

Kazantzákis valmistui oikeustieteen tohtoriksi 1906 Ateenassa, mutta jo ennen sitä hän oli luonut uraa kirjailijana ja filosofina. Hän oli myös poliittinen aktiivi, jonka kiinnostus oli aluksi kohdistunut kreikan kansankielen eli dimotikín saamiseen virallisen kielen asemaan. Hänen pääteoksenaan pidetään vuonna 1938 ilmestynyttä Odýsseia (Οδύσσεια) -runoteosta. Romaanit saavuttivat kuitenkin suuremman kansansuosion. Niissä yhdistyvät ihmistutkiskelu, mystiikka, kristillisyys ja raju aistillisuus.[1]

Kazantzákisin kuuluisin teos on romaani Kerro minulle, Zorbas (1946), josta Michális Kakogiánnis teki samannimisen elokuvasovituksen vuonna 1964. Muita tunnettuja romaaneja ovat Vapaus tai kuolema (1950) ja Viimeinen kiusaus (1951), jonka pohjalta Martin Scorsese ohjasi elokuvan Kristuksen viimeinen kiusaus vuonna 1988.[1]

Kazantzákisin mukaan on nimetty Iraklionin kansainvälinen lentoasema sekä Níkos Kazantzákisin kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta. Kazantzákisin isän kotikylässä Myrtiássa toimii Níkos Kazantzákis -museo.[2]

Suomennettuja teoksia

  • Askeesi (Ασκητική, Askitikí)
  • Ikuinen vaellus (Ο Χριστός Ξανασταυρώνεται, O Christós Xanastavrónetai)
  • Kerro minulle, Zorbas. ((Βίος και πολιτεία του Αλέξη Ζορμπά, Víos kai politeía tou Aléxi Zormpá, 1946.) Suomentanut Vappu Roos. Suomennettu ranskankielisestä käännöksestä) Helsinki: Tammi, 1954.
  • Pyhä köyhyys. Romaani Fransiskus Assisilaisen elämästä. ((Ο Φτωχούλης του Θεού, O ftochoúlis tou Theoú, 1956.) Suomentanut Aarno Peromies) Helsinki: Tammi, 1961.
  • Tilinteko El Grecolle (Αναφορά στον Γκρέκο, Anaforá ston Gkréko)
  • Vapaus tai kuolema. ((Ελευθερία ή θάνατος, Elefhería i thánatos, 1950.) Suomentanut Elvi Sinervo. Suomennettu ruotsinkielisen ja saksankielisen laitoksen mukaan) Helsinki: Tammi, 1955.
  • Veljesviha. ((Οι αδερφοφάδες, I aderfofádes, 1963.) Suomentanut Kyllikki Villa) Helsinki: Tammi, 1967.
  • Viimeinen kiusaus. ((Ο Τελευταίος Πειρασμός, O Teleftaíos Peirasmós, 1952.) Suomentanut Elvi Sinervo) Helsinki: Tammi, 1957.

Lähteet

  1. ↑ a b Zetterberg, Seppo (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 266. (Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade) WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3
  2. ↑ Μυρτιά This is Crete. Viitattu 6.9.2021.