Tyyne Jauri

Muinaisista ajoista lähtien Tyyne Jauri on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Tyyne Jauri on ollut keskustelun, keskustelun ja pohdinnan aihe lukemattomissa yhteyksissä. Olipa kyseessä akateeminen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen ala, Tyyne Jauri on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Tyyne Jauri:n eri puolia, vaikutuksia ja merkityksellisyyttä sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syvän ja huolellisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä kiehtovaa aihetta ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Tyyne Kaarola Jauri (o.s. Halme, 24. kesäkuuta 1888 Turku – 18. elokuuta 1957) oli suomalainen näyttelijä. Hän kuului Helsingin Kaupunginteatterin edeltäjän, Kansan Näyttämön, ensimmäiseen vakinaiseen ensembleen kuuden muun näyttelijän kanssa. Helsinkiläisnäyttämöiden ohella Jauri teki näyttelijän uraa myös Viipurissa. Lisäksi hän toimi seuranäyttämöohjaajana.[1][2] Jaurin valkokangastehtävät ovat jääneet paljolti historian hämärään; hän oli mukana kuudessa näytelmäelokuvassa, joista on säilynyt vain kolme.

Elämä

” ”Samana vuonna esitettiin vielä Shaw’n Candida, jonka onnistumisesta saatiin kiittää pääasiassa Tyyne Jaurin tulkintaa nimihenkilöstä: ’elämäntotta, kultivoitua kauneutta, keskustelu ja liikehtiminen joustavaa ja tyylieheyttä.’” ”

– Luonnehdinta Tyyne Jaurin näyttelijäntyöstä[3]

Tyyne Jaurin vanhemmat olivat teatterinjohtaja Kaarle Albert Halme ja Hulda Olivia Sundell.[2] Jauri aloitti uransa Kaarle Halmeen kiertueella vuonna 1906. Sen jälkeen hänellä oli kiinnitys Halmeen perustamaan Kansan Näyttämöön 1907–1910; hän erottui lavalla edukseen jo alusta alkaen. Jauri muutti Helsingistä Viipuriin, missä hän näytteli Suomalaisen Maaseututeatterin riveissä vuosina 1911–1917. Palattuaan Helsinkiin hän näytteli Kansan Näyttämöllä 1917–1920, Suomen Kansallisteatterissa 1920–1923, Näyttämö Kaarle Halmeen riveissä 1924 ja Koiton Näyttämöllä 1924–1927.[2][4]

Tyyne Jauri avioitui opetusneuvos Eino Jaurin kanssa vuonna 1910.

Jaurin näyttämötaiteellisia tehtäviä olivat muun muassa:

  • Agnes (Isännätön talo)
  • Anna (Ihminen ja yli-ihminen)
  • Vellamo (Herran ääni)
  • Johanna (Orleansin neitsyt)
  • Donna Roma (Ikuinen kaupunki)
  • Margareta (Faust)
  • Kirsti (Elinan surma)
  • Marguerite (Kamelianainen)
  • Hilda Sandmark (Määränpäässä)
  • Kaarina Maununtytär.[5]

Filmografia

Lähteet

  • Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1950
  • Koski, Pirkko: Kansan teatteri I, © Pirkko Koski, Helsingin teatterisäätiö 1986, ISBN 951-99743-9-3

Viitteet

  1. ↑ Kansan teatteri, s. 61
  2. ↑ a b c Teatterin maailma, s. 167 ja 168
  3. ↑ Kansan teatteri, s. 319
  4. ↑ Kansan teatteri, s. 66
  5. ↑ Teatterin maailma, s. 168

Aiheesta muualla