Tässä artikkelissa aiomme syventyä Gabriela Mistral:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Gabriela Mistral on konsepti, joka on saavuttanut merkitystä useilla aloilla tieteestä populaarikulttuuriin, ja sen vaikutus on viime aikoina levinnyt merkittävästi. Näillä linjoilla tutkimme Gabriela Mistral:n eri puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä akateemisella alalla sekä sen läsnäoloa teknologiassa ja viihteessä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Gabriela Mistral:tä ja tarjoamaan kattavan näkemyksen tästä ilmiöstä, joka on kiinnittänyt monien yksilöiden ja ryhmien huomion nyky-yhteiskunnassa.
Gabriela Mistral | |
---|---|
![]() Gabriela Mistral 1950-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. huhtikuuta 1889![]() |
Kuollut | 10. tammikuuta 1957 (67 vuotta)![]() |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | diplomaatti |
Kirjailija | |
![]() Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
www.gabrielamistral.uchile.cl | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Gabriela Mistral, oikealta nimeltään Lucila de María del Perpetuo Socorro Godoy Alcayaga, (7. huhtikuuta 1889 – 10. tammikuuta 1957) oli chileläinen runoilija, diplomaatti ja feministi, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1945 ensimmäisenä espanjalais-amerikkalaisena kirjailijana.[1][2] Hän kirjoitti voimakastunteista lyriikkaa.[3] Hänen runojensa keskeisiä teemoja ovat rakkaus, äidinrakkaus, kipeät henkilökohtaiset muistot sekä suru ja toipuminen.
Mistral oli opettaja, joka alkoi kirjoittaa runoja elettyään intohimoisen romanssin rautatieläisen kanssa. Romanssi päättyi miehen itsemurhaan. Mistral vaikutti Chilen ja Meksikon koulujärjestelmien kehittymiseen, toimi maansa konsulina Euroopassa ja opetti Yhdysvaltojen yliopistoissa.[4]
Kirjailijan merkittävyyttä osoittaa, että Chilessä julistettiin hänen kuolemansa jälkeen maansuru.[5] Chileläinen kulttuuri- ja opetusansioiden saralla myönnettävä ritarikunta, Gabriela Mistralin koulutus- ja kulttuuriritarikunta, on nimetty Mistralin mukaan.[6]
Mistralin vuonna 1940 kirjoittaman runon ”Suomalainen mestari” (”Campeón Finlandés”) suomennos on Chilen lahja satavuotiaalle Suomelle. Runon on suomentanut runoilija Jukka Koskelainen. Runo sai herätteen talvisodasta. Siinä kuvataan juoksijaa, jonka urotekoja sodassa runoilija myös ylistää. Runossa kuvattu juoksija on todennäköisesti Berliinin olympialaisten kultamitalisti Gunnar Höckert, joka kaatui talvisodan kestettyä 74 päivää, ja runo ilmestyi pian Höckertin kaatumisen jälkeen. Suomentajan mukaan Mistral eläytyi hyvin voimakkaasti puolustussotiin.[7]
Mistralin tuotanto sijoittui lähinnä modernismin ja uuden runouden välimaastoon. Hänen tuotantonsa peruskiviä ovat teokset Desolación, Tala ja Ternura. Runosuomennoksia on julkaistu muun muassa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa (WSOY 1954).