Nykymaailmassa Yasunari Kawabata on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja ihmisten suhteissa toisiinsa. Ilmestymisestään lähtien Yasunari Kawabata on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja aiheuttanut ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Yasunari Kawabata:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme, miten Yasunari Kawabata on kehittynyt ajan myötä ja miten se muokkaa yhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Yasunari Kawabata | |
---|---|
川端 康成 | |
![]() Kawabata kotonaan Kamakurassa vuonna 1938. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. kesäkuuta 1899 Osaka, Japanin keisarikunta |
Kuollut | 16. huhtikuuta 1972 (72 vuotta) Zushi, Japani |
Kansalaisuus | Japani |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Palkinnot | |
|
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Yasunari Kawabata (jap. 川端 康成, Kawabata Yasunari, 14. kesäkuuta 1899 Osaka – 16. huhtikuuta 1972 Zushi) oli japanilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1968.[1]
Kawabatan vanhemmat kuolivat hänen ollessaan lapsi ja hänen isoisänsä kasvatti hänet maaseudulla. Hän opiskeli Tokion yliopistossa vuosina 1920–1924.[1]
Kawabatan proosa on niukkaa ja runollista. Kawabata oli Japanin Pen-klubin puheenjohtaja[1] ja edisti japanilaisen kirjallisuuden käännöksiä länsimaisille kielille. Hän kirjoitti tekstinsä seisoma-asennossa. Vuonna 1953 Kawabatasta tuli Japanin taideakatemian jäsen.[1]
Kawabata tuomitsi itsemurhat Nobel-palkintopuheessaan, mutta silti itse mahdollisesti teki itsemurhan neljä vuotta myöhemmin vuonna 1972. Itsemurhaan ryhtyminen saattoi johtua hänen ystävänsä, japanilaiskirjailija Yukio Mishiman itsemurhasta, josta Kawabatan sanottiin nähneen painajaisia yli 300 kertaa peräkkäin. Lisäksi Kawabatan terveys oli jo pitkään ollut huono, sillä hän kärsi Parkinsonin taudista.[2] Kawabatan leski ja läheiset ystävät eivät ole kuitenkaan hyväksyneet ajatusta itsemurhasta. He katsovat, että kuolema oli onnettomuus. Tätä tukee se, ettei Kawabata jättänyt minkäänlaista viestiä läheisilleen.