Frédéric Mistral

Nykymaailmassa Frédéric Mistral on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Ajan myötä Frédéric Mistral:n merkitys ja merkitys yhteiskunnan eri osa-alueilla on kasvanut ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Tämä suuntaus on johtanut useisiin tekijöihin ja tapahtumiin, jotka ovat johtaneet lisääntyneeseen kiinnostukseen ja keskusteluun Frédéric Mistral:n ympärillä. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Frédéric Mistral:n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykymaailmassa.

Frédéric Mistral
Paul Saïn: Frédéric Mistral
Paul Saïn: Frédéric Mistral
Henkilötiedot
Syntynyt8. syyskuuta 1830
Kuollut25. maaliskuuta 1914 (83 vuotta)
Kirjailija
SalanimiMèste Franc, Gui de Mount-Pavoun, Cousinié Macàri, Michèu Gai, Lou Cascarelet, Grand la Borgno, Lou Felibre de Bello Visto, Un Maianen, Lou Felibre dóu Mas, Antoine Chansroux, Lou Canounge de N-D. de Casten, Lou Felibre de Bèuvezet, Lou Felibre Calu, Jan Chaplo Verne, Un Jouine Felibre, Lou Medecin di Torro, Tounin Clapo, Lou Tout-Obro ja Ambròsi Boufarel [1][2]
Äidinkieliprovensaali, ranska
Tuotannon kielioksitaani, ranska
Pääteokset Miréio
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Frédéric Mistral (8. syyskuuta 1830 Maillane, Bouches-du-Rhône – 25. maaliskuuta 1914 Maillane, Bouches-du-Rhône) oli ranskalainen runoilija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1904 yhdessä José Echegaray y Eizaguirren kanssa hänen saavutuksistaan kirjallisuuden ja kielitieteen alalla.[3]

Mistral alkoi jo kouluikäisenä kirjoittaa runoja äidinkielellään, paikallisella provensaalin kielellä. Hänen haaveensa oli tulla runoilijaksi, mutta isä painosti hänet opiskelemaan, ja poika valmistui oikeustieteestä Aix-en-Provencen yliopistosta vuonna 1851 ja omistautui sen jälkeen kirjalliselle uralle.[4]

Perimänsä varallisuuden turvin Mistral saattoi omistaa elämänsä provencelaisen perinteen ja oksitaanin kielen edistämiseen ja säilyttämiseen. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostuu kertovista runoelmista.lähde? Saamansa Nobel-palkinnon rahoilla Mistral perusti Arlesiin Provencen kansatieteellisen museon. Hän oli Provencen kulttuuriperintöä vaalivan Félibrige-liikkeen perustajia. Hän julkaisi provensaalin sanakirjan.[5]

Teokset

Suomennettu tuotanto

Novellit
  • Kurjenmiekat, antologiassa Isä ja poika, toim. Yrjö Käkönen, Karisto 1964
Runot

Lähteet

  1. ↑ Jean Fourié, Dictionnaire des auteurs de langue d'Oc de 1800 à nos jours, Aix-en-Provence, Félibrige, , 369  s. (ISBN 978-2-9533591-0-7, OCLC 799733938, BNF ), s. 223View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ https://www.google.fr/books/edition/M%C3%A9moires_Et_R%C3%A9cits/knkWAAAAMAAJ?hl=fr&gbpv=1&bsq=%22ambr%C3%B2si+boufarel%22&dq=%22ambr%C3%B2si+boufarel%22&printsec=frontcover. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ The Nobel Prize in Literature 1904 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Petri Liukkonen: Frédéric Mistral (1830–1914) Authors' Calendar. Viitattu 31.5.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Mistral, Frédéric”, Otavan kirjallisuustieto, s. 498. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X

Aiheesta muualla