Nykymaailmassa Heikki Salomaa on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Vuosien ajan Heikki Salomaa on ollut keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksensa vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olipa kyse tieteellisestä, yhteiskunnallisesta, poliittisesta tai kulttuurista, Heikki Salomaa on osoittautunut jatkuvaksi kiinnostavaksi kohteeksi tutkijoille, asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Heikki Salomaa on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja mitä vaikutuksia sillä on nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Syvän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Heikki Salomaa:n tärkeyttä ja laajuutta nykyään.
Heikki Salomaa | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Heikki Juhani Salomaa |
Syntynyt | 17. elokuuta 1959 Helsinki |
Kuollut | 1. heinäkuuta 2003 (43 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | muusikko, näyttelijä, käsikirjoittaja |
Vanhemmat |
Pertti Salomaa[1] Anne-Marie Salomaa[1] |
Puoliso | Marjo Salomaa (1994-2003)[1] |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Hiski Salomaa |
Laulukielet | suomi |
Aktiivisena | 1981–2003 |
Tyylilajit | huumorirock |
Soittimet | cabasa, banjo, busuki |
Yhtyeet | Lapinlahden Linnut (1983-2003) |
Levy-yhtiöt |
EMI (1985-1992) MTV-Musiikki (1994-1995) |
|
Heikki ”Hiski” Juhani Salomaa (17. elokuuta 1959 Helsinki – 1. heinäkuuta 2003 Helsinki[2]) oli suomalainen muusikko, näyttelijä ja huumoriyhtye Lapinlahden Lintujen perustajajäsen.[3] Salomaalta on julkaistu myös postuumi novellikokoelma Pienet tarinat.[4]
Salomaa aloitti näyttelijänä Helsingin Ylioppilasteatterissa 1981. Merkittävin rooli oli Pekka Ruohorannan näytelmässä Kylmät jäähyväiset. Hän myös ohjasi Ylioppilasteatterille yhden näytelmän.[3] Salomaa näytteli myös muutamia elokuvarooleja.[2] Niistä ensimmäinen oli päärooli Janne Kuusen elokuvassa Apinan vuosi (1983).[5]
Salomaa alkoi soittaa ja näytellä Vanhan ylioppilastalon edustalla vuonna 1982. Katusoittaminen oli vielä tuohon aikaan harvinaista Suomessa. Seuraavana vuonna hän perusti Timo Erängön ja Ari Kettusen kanssa huumoriyhtye Lapinlahden Linnut. Kolmikko oli kyllästynyt laitosteatteriin ja halusi tehdä jotain omaperäistä ja luovaa. Salomaa lauloi yhtyeessä ja soitti useita eri soittimia. Konserteissaan yhtye esitti musiikin lisäksi sketsejä ja teki myös viihdeohjelmia televisioon. Suosituimmillaan se oli 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.[3]
Salomaan viimeiseksi äänitteeksi jäi Lapinlahden Lintujen 12. albumi Kolmas jalka haudassa.[3] Vuonna 2004 julkaistiin Salomaalta jääneistä teksteistä koostettu novellikokoelma Pienet tarinat.[4]
Salomaan eläessä hän ja Timo Eränkö kirjoittivat suurimman osan Lapinlahden Lintujen sanoituksista. Jussi Ahlrothin mukaan niiden tavaramerkki oli ”kummallinen mutta helposti ymmärrettävä huumori”.[3]
Salomaa seurusteli näyttelijä Tiina Bergströmin kanssa 1980-luvun alkupuolella.[1] Vuonna 1994 hän avioitui Marjo Salomaan kanssa ja liitto kesti aina Heikki Salomaan kuolemaan saakka.[1] Marjo Salomaa toimii laulajana ainakin yhdellä Lapinlahden Lintujen albumilla.[6] Pariskunta sai pojan vuonna 1997.[7][1]
Salomaa harrasti vapaa-ajallaan nyrkkeilyä.[3]
Salomaa menehtyi vain 43-vuotiaana sydänlihaksen laajentumisen aiheuttamaan sairauskohtaukseen.[7] Hänet on haudattu Kulosaaren hautausmaalle.[8]