Pienvikaisten paratiisi

Nykymaailmassa Pienvikaisten paratiisi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Pienvikaisten paratiisi on herättänyt monien huomion ja herättänyt kiivasta keskustelua eri piireissä yhteiskunnallisen vaikutuksensa, työelämän merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pienvikaisten paratiisi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Sen alkuperästä sen mahdollisiin pitkän aikavälin vaikutuksiin perehdymme Pienvikaisten paratiisi:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen laajuuden ja merkityksen.
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi.
Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
Pienvikaisten paratiisi
Lapinlahden Linnut
Studioalbumin Pienvikaisten paratiisi kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  2005
 Studio  Seawolf, Helsinki
 Julkaistu 9. marraskuuta 2005
 Formaatti CD-levy
 Tuottaja(t) Hannu Leiden
 Tyylilaji huumorirock
 Kesto 46.11
 Levy-yhtiö Edel Records Finland
Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit
Kolmas jalka haudassa
2003 		Pienvikaisten paratiisi
2005 		Etiäppäin
2007

Pienvikaisten paratiisi on Lapinlahden Lintujen 13. studioalbumi. Albumin julkaisi loppuvuodesta 2005 yhtyeen oma Kestoviihde-yhtiö, ja sitä jakeli Edel Records.

Yhtyeen suosio oli Pienvikaisten paratiisin levyttämisen aikoihin laskenut jo pitkään. Kitaristi Pekka ”Devil” Virtanen ja Harri ”Hate” Kinnunen ilmoittivat eroavansa yhtyeestä keväällä 2005. Kosketinsoittaja Pekka Hedkrokin pyynnöstä he soittivat kuitenkin vielä Pienvikaisten paratiisilla. Kansien valokuvissa esiintyvät jo yhtyeen uudet jäsenet Jaku Havukainen ja Sami Kariluoma.

Albumin musiikki on lähinnä Timo Erängön sanoittamaa ja Pekka Hedkrokin säveltämää. Levymyynti jäi noin 2 000 kappaleeseen, eikä albumi myöskään saanut erityisen myönteisiä arvosteluja. Pian julkaisun jälkeen yhtye ilmoiti palaavansa 1990-luvun alun kokoonpanoonsa.

Albumin vaiheet

Tausta

Lapinlahden Lintujen suosio kääntyi 1990-luvun lopulla laskuun.[1] Vuonna 2003 yhtye menetti yhden perustajajäsenistään, kun Heikki ”Hiski” Salomaa kuoli kesken 20-vuotisjuhlakiertueen.[2] Salomaan kuoltua moni oletti yhtyeen lopettavan, mutta jäsenet päättivät alkujärkytyksestä toivuttuaan jatkaa.[3] Erängöstä tuli yhtyeen kiistaton johtohahmo, eikä hänellä enää ollut vastavoimaa, jonka kanssa kehitellä ideoita tai joka olisi tarvittaessa sanonut hänelle vastaan.[4]

Uutena jäsenenä yhtyeeseen liittyi Aarni Kivinen, joka lauloi sekä soitti saksofonia ja useita muita soittimia.[5] Salomaa oli ennen kuolemaansa ehdottanut muille jäsenille, että Kivinen pyydettäisiin yhtyeeseen.[6] Kevättalvella 2004 kokoonpano alkoi suunnitella uutta albumia. Yhtye äänitti Seawolf-studiolla Hannu Leidénin johdolla kappaleet ”Tänä kesänä perkele”[7] ja ”Vedä mua otsikkoon”.[8] Esittelykappaleiden avulla yhtye toivoi saavansa levytyssopimuksen kokonaisen albumin tekoon. Kappaleet julkaistiin myös omakustannesingleinä, mutta ne eivät saaneet radiosoittoa.[7] ”Tänä kesänä perkele” julkaistiin myös ilmaisena tiedostona yhtyeen verkkosivuilla.[9]

Konserttien määrä jatkoi laskuaan. Lapinlahden Lintujen keikkamiksaaja Hape Heiskanen erosi vuodenvaihteessa 2004–2005 ja siirtyi työskentelemään Popedalle.[10] Alkukeväästä 2005 myös rumpali Harri ”Hate” Kinnunen ilmoitti eroavansa. Kitaristi Pekka ”Devil” Virtanen erosi muutamaa päivää myöhemmin.[11]

Äänitykset

Eroilmoitusten jälkeen Lapinlahden Lintujen jäsenet keskustelivat yhtyeen mahdollisesta hajoamisesta. Eränkö ei kuitenkaan halunnut lopettaa, ja Hedkrok oli juuri saanut valmiiksi kymmenen Erängön sanoituksista musiikiksi sovittamaansa demokappaletta.[11]

Uusi albumi äänitettiin jälleen Seawolf-studiolla. Studiotekniikasta huolehtivat Hannu Leidén ja Petri Majuri. Äänitykset maksoi Lapinlahden Lintujen yhtiö Kestoviihde.[11] Yhtye kärsi talousvaikeuksista, sillä se ei yrityksistä huolimatta saanut levytyssopimusta. Osan studioajasta rahoitti lääketehdas Bayer, jonka seksuaaliterveyskampanjaan Lapinlahden Linnut osallistui rautakanki.fi-sivustolla. Leidénin mukaan Eränkö joutui silti maksamaan osan kuluista itse.[12]

Hedkrok pyysi Kinnusta ja Virtasta soittamaan albumilla, mihin nämä palveluksena suostuivat. Kinnunen ja Virtanen soittivat osuutensa Hedkrokin tekemien demojen päälle. Kinnusen mukaan ”se oli vain tilaustyö, jota emme edes treenanneet”.[11] Albumin nimikappaleessa vierailevat saksofonisti Heikki Keskinen ja kontrabasisti Mitja Tuurala.[13] Näyttelijä Kaisu Kurki vierailee albumin viimeisellä kappaleella, joka on Kurjen ja Erängön välinen dialogi.[14] Lapinlahden Lintujen pitkäaikainen yhteistyökumppani Ilkka Vainio on kuvaillut yhtyeen tuolloista ilmapiiriä ankeaksi: ”Riemu puuttui, viina turrutti ja kaikkia väsytti. – – Levyn kappaleita muistellessa fiilikset eivät nouse korkealle.”[12]

Julkaisu

Albumilta julkaistiin ennakkoon single ”Vedä lärvit Matti Vanhanen!”, joka ilmestyi huhtikuussa 2005. Eränkö jakoi muusikko ja poliitikko Mikko Alatalon avustuksella jokaiselle kansanedustajalle kappaleen CD-levyä.[12] Kappaleen sanomana oli, että työteliäs ministeri voisi joskus rentoutua ja ”ottaa lärvit”.[15] Pääministeri Matti Vanhanen oli tuolloin ulkomailla. Yhtye pääsi lahjoittamaan singlen Vanhaselle vapunpäivänä, kun tämä piti vappupuhettaan eduskuntatalon edustalla. Vanhanen kiitti yhtyettä huomionosoituksesta mutta ilmoitti pysyvänsä raittiina vastakin. Tapaus pääsi MTV3:n uutisten loppukevennykseen, ja videomateriaalia käytettiin kappaleen musiikkivideolla. Tilaisuus oli Kinnusen ja Virtasen viimeinen esiintyminen Lapinlahden Lintujen jäseninä.[12]

Studioalbumi Pienvikaisten paratiisi julkaistiin marraskuussa 2005. Uusina jäseninä yhtyeeseen liittyivät kitaristi Jaku Havukainen ja rumpali Sami Kariluoma.[13] He olivat mukana kansilehden kuvissa, vaikka eivät soittaneetkaan albumin äänityksissä.[13] Albumi oli Kestoviihteen omakustanne,[14] ja sitä jakeli Vainion Edel Records.[12]

Musiikki

Pienvikaisten paratiisi on tyylillisesti monipuolinen albumi, jossa on vaikutteita melodisesta rockista, kantrista, diskosta,[13] jazzista,[14] 1980-luvun heavy metalista[16] ja latinalaisamerikkalaisesta musiikista. Sanoituksissa käsitellään yhtyeelle tyypillisiä aiheita, kuten ihmisten ahneutta, alkoholin juomista, kauniita naisia ja seksiä.[13]

Vastaanotto

Pienvikaisten paratiisi myi vain noin 2 000 kappaletta ja oli Kestoviihteelle taloudellisesti tappiollinen.[14]

Helsingin Sanomien aikalaisarviossa Pienvikaisten paratiisia kuvailtiin Lapinlahden Linnuille tyypilliseksi, ”huolellisesti soitetuksi ja karusti lauletuksi musiikiksi”. Arvostelija kiitti kappaletta ”Alepan jumalatar”, joka ”on kasarisointeineen suorastaan tyylikäs”, mutta katsoi yhtyeen olevan parhaimmillaan konserteissa.[16]

Timo Rossi kirjoittaa elämäkertakirjassaan Miksei asioista puhuta, ettei Pienvikaisten paratiisi nimikappaletta lukuun ottamatta erotu edukseen, kun sitä vertaa Lapinlahden Lintujen muuhun tuotantoon. Sanoitukset toistavat vanhoja teemoja vailla tuoretta näkökulmaa, ja Hedkrokin sävellykset ovat aiempaan verrattuna latteita.[13] Piiloraitaa ”Terapiatunti seksiaddikteille” Rossi kuvailee ”kaikkien aikojen rimanalitukseksi” sekä ”harvinaisen mauttomaksi ja epähauskaksi”.[14]

Pekka Hedkrokin mielestä albumissa oli ”ongelmineenkin ainesta”. Hän piti erityisesti nimikappaleesta, sillä ”siinä on ihana jazzsoundi sekä upeat saksofonit ja kontrabassot. Lisäksi se on tuotettu virkistävän eri tavalla kuin popmusiikki yleensä.”[14]

Julkaisun jälkeen

Lapinlahden Linnut tuki Pienvikaisten paratiisia konserttikiertueella, joka jatkui vuoden 2006 puolelle. Eränkö ja Hedkrok käyttivät kiertueella paljon alkoholia, mikä ajoittain johti konserttien epäonnistumisiin.[14] Konserttipaikat olivat usein pieniä lähiökapakoita ja -ravintoloita, joihin mahtui vain vähän yleisöä.[10] Kesälle 2006 saatiin myydyksi vain vähän konsertteja, jolloin Kariluoma päätti erota yhtyeestä. Hänen tilalleen pestattiin väliaikaisena jäsenenä Markku Reinikainen, joka ei kuitenkaan halunnut liittyä Lapinlahden Lintuihin pysyvästi.[14] Eränkö alkoi neuvotella yhtyeestä yli vuosikymmentä aiemmin erotettujen Tapio Liinojan, Markku Toikan ja Mikko Kivisen kanssa, ja syksyllä 2006 ilmoitettiin Lapinlahden Lintujen palaavan 1990-luvun alun kokoonpanoonsa.[17]

Kappaleet

  1. Pienvikaisten paratiisi – 3.30 (säv. Pekka Hedkrok, san. Timo Eränkö)
  2. Mene vankilaan – 3.21 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
  3. Tyttö dynamiittivyössä – 3.50 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
  4. Vedä lärvit, Matti Vanhanen! – 3.06 (säv. Hedkrok, san. Ari Wahlsten & Eränkö)
  5. Hullu vapaalla – 4.20 (säv. Hedkrok, san. Aarni Kivinen & Eränkö)
  6. Tyrvään tytöt ei alistu – 3.10 (säv. Tommi Lindell, san. Eränkö)
  7. Naiset vaihtaa mua kuin paitaa – 2.57 (säv. Hedkrok, san. Wahlsten)
  8. Alepan jumalatar – 4.01 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
  9. Vedä mua otsikkoon – 4.10 (säv. Hedkrok, san. Wahlsten)
  10. Maire, se tuoppi ja heti! – 3.20 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
  11. Ei se siitä kulu – 4.50 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
  12. Terapiatunti seksiaddikteille – 4.03 (piiloraita)

Kokoonpano

Lapinlahden Linnut

Muut

  • Matti Jaaranen – kansitaide
  • Kaisu Kurki – laulu kappaleessa 12
  • Hannu Leidén ja Petri Majuri – äänitys, miksaus, masterointi

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Järvelä 2012, s. 6–7.
  2. ↑ Rossi 2023, s. 300–303.
  3. ↑ Rossi 2023, s. 306.
  4. ↑ Rossi 2023, s. 315–316.
  5. ↑ Rossi 2023, s. 309, 311.
  6. ↑ Rossi 2023, s. 309.
  7. ↑ a b Rossi 2023, s. 313.
  8. ↑ Rossi 2023, s. 314.
  9. ↑ Pyyny, Petteri: Lapinlahden Lintujen uusin single ilmaiseksi verkosta Afterdawn. Viitattu 8.4.2025.
  10. ↑ a b Rossi 2023, s. 315.
  11. ↑ a b c d Rossi 2023, s. 316.
  12. ↑ a b c d e Rossi 2023, s. 317.
  13. ↑ a b c d e f Rossi 2023, s. 318.
  14. ↑ a b c d e f g h Rossi 2023, s. 319.
  15. ↑ Nieminen, Martta: Pääministeriä kehotetaan ”ottamaan lärvit” (tilaajille) Helsingin Sanomat. 22.4.2005. Viitattu 8.4.2025.
  16. ↑ a b Pienvikaisten paratiisi Helsingin Sanomat. 16.12.2005. Viitattu 13.10.2024.
  17. ↑ Rossi 2023, s. 320–321, 325.

Aiheesta muualla

Lapinlahden Linnut
Studioalbumit
Kokoelmat
Radio-ohjelmat
TV-ohjelmat
DVD-boksit
Kirjat
Katso myös