1845
Nykymaailmassa 1845 on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien 1845 on aiheuttanut suuren vaikutuksen eri alueilla, aiheuttaen kiivasta keskustelua ja ristiriitaisia mielipiteitä. Sen merkitys on kiistaton, sillä sen vaikutus ulottuu niinkin erilaisille aloille kuin politiikka, tekniikka, kulttuuri, tiede ja yhteiskunta yleensä. 1845 on jättänyt syvän jäljen lähihistoriaan, haastaen vakiintuneet paradigmat ja tarjoten uusia näkökulmia nykymaailman haasteisiin. Tässä artikkelissa analysoimme 1845:n monia puolia ja tutkimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Tapahtumia
Tammikuu–kesäkuu
- 3. maaliskuuta – Floridasta tuli Yhdysvaltain 27. osavaltio.
- 11. maaliskuuta – Lipputankosota alkoi Uudessa-Seelannissa.
- 30. maaliskuuta – Suomi vietti pääsiäistä ainoana maana maailmassa, koska parannetun kalenterin pääsiäinen sattui eri kohtaan sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin pääsiäiseen verrattuna ja Suomi oli ainoa maa, jossa käytettiin parannettua kalenteria. Länsi-Euroopassa pääsiäinen oli gregoriaanisen kalenterin mukaisesti 23. maaliskuuta ja muualla Venäjällä juliaanisen kalenterin mukaisesti 27. huhtikuuta.[1]
- 4. huhtikuuta – Britannian laivasto järjesti kokeen, jossa potkurilla varustettu HMS Rattler ja siipirattailla varustettu HMS Alecto vetivät kilpaa toisiaan vastakkaisiin suuntiin. Rattlerin potkuri osoittautui tehokkaammaksi, sillä se veti Alectoa perässään noin 2,8 solmun tuntinopeudella.[2]
Heinäkuu–joulukuu
- 28. elokuuta – Scientific American -lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- 19. lokakuuta – Richard Wagnerin ooppera Tannhäuser sai ensiesityksensä Dresdenissä.
- 8. joulukuuta – Karl Ludwig Hencke löysi viidennen koskaan löydetyn asteroidin, Astraean, minkä jälkeen asteroideja ruvettiin löytämään kiihtyvällä tahdilla. Tämä johti lopulta niiden erottamiseen planeetoista.[3][4]
- 17. joulukuuta – Preussilainen tutkimusmatkailija Ludwig Leichhardt saapui Port Essingtonin siirtokuntaan pohjoisessa Australiassa lähdettyään edellisvuonna tutkimusretkelle Queenslandista.
- 29. joulukuuta – Texasin tasavalta liittyi Yhdysvaltoihin.
Tuntematon päivämäärä
- Irlannin suuri nälänhätä alkoi.
- Karl Marx ja Friedrich Engels karkotettiin Ranskasta.
- Stephen Perry patentoi kumilenkin.
Syntyneitä
- 1. tammikuuta – Karl Fabritius, suomalainen valtiopäivämies ja Kuopion pormestari (k. 1889)
- 7. tammikuuta – Ludvig III, Baijerin kuningas 1913–1918 (k. 1921)
- 22. tammikuuta – Sofus Arctander, norjalainen poliitikko (k. 1924)
- 29. tammikuuta – Charles Frederick Crisp, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 1896)
- 14. helmikuuta – Lydia Sesemann, suomalainen kemisti, ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen (k. 1925)
- 15. helmikuuta – Elihu Root, vuoden 1912 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (k. 1937)
- 24. helmikuuta – Adolf Tillaeus, suomalainen käsityöläinen ja kartanonomistaja (k. 1900)
- 3. maaliskuuta – Georg Cantor, saksalainen matemaatikko, joukko-opin luoja (k. 1912)
- 3. maaliskuuta – Axel Spoof, suomalainen lääkäri ja valtiopäivämies (k. 1930)
- 10. maaliskuuta – Aleksanteri III, Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas (k. 1894)
- 17. maaliskuuta – Carl Daniel Ekman, ruotsalainen kemian alan insinööri, sulfiittimenetelmän kehittäjä (k. 1904)
- 27. maaliskuuta – Wilhelm Röntgen, saksalainen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1901 saanut fyysikko, röntgensäteilyn löytäjä (k. 1923)
- 27. maaliskuuta – Jakob Sverdrup, norjalainen poliitikko (k. 1899)
- 4. huhtikuuta – František Plesnivý, itävalta-unkarilainen arkkitehti (k. 1918)
- 23. huhtikuuta – Fridolf Leopold Hisinger, suomalainen ruukinpatruuna ja vuorineuvos (k. 1928)
- 23. huhtikuuta – Pier Andrea Saccardo, italialainen kasvi- ja sienitieteilijä (k. 1920)
- 24. huhtikuuta – Carl Spitteler, vuoden 1919 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut sveitsiläinen runoilija (k. 1924)
- 9. toukokuuta – Gustaf de Laval, ruotsalainen keksijä (k. 1913)
- 12. toukokuuta – Henri Brocard, ranskalainen matemaatikko ja meteorologi (k. 1922)
- 15. toukokuuta – Ilja Metšnikov, vuoden 1908 Nobelin läketieteen palkinnon saanut venäläinen mikrobiologi (k. 1916)
- 30. toukokuuta – Amadeus I, Espanjan kuningas (k. 1890)
- 30. toukokuuta – Nathalie Martinau, suomalainen taidemaalari (k. 1936)
- 4. kesäkuuta – Alina Forsman, suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1899)
- 18. kesäkuuta – Charles Louis Alphonse Laveran, vuoden 1907 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen lääkäri ja bakteriologi (k. 1922)
- 22. kesäkuuta – Richard Seddon, Uuden-Seelannin pääministeri 1893–1906 (k. 1906)
- 24. kesäkuuta – Georges Nagelmackers, belgialainen liikemies ja rautatiealan vaikuttaja (k. 1905)
- 9. heinäkuuta – George Darwin englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (k. 1912)
- 14. heinäkuuta – Wilhelm Fabritius, suomalainen tähtitieteen professori ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (k. 1895)
- 15. heinäkuuta – Christian Holtermann Knudsen, norjalainen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen pioneeri (k. 1929)
- 17. heinäkuuta – Erika Nissen, norjalainen pianisti (k. 1903)
- 28. heinäkuuta – Elias Öhman, suomalainen valtiopäivämies ja Helsingin kunnallispormestari (k. 1908)
- 3. elokuuta – Johan Erik Stenberg ruotsalainen arkkitehti (k. 1923)
- 6. elokuuta – Edvard Liljedahl, norjalainen poliitikko (k. 1924)
- 16. elokuuta – Wollert Konow, Norjan pääministeri 1910–1912 (k. 1924)
- 16. elokuuta – Gabriel Lippmann, vuoden 1908 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1921)
- 18. elokuuta – Hans Vilhelm Keilhau, norjalainen upseeri (k. 1917)
- 25. elokuuta – Ludvig II, Baijerin kuningas 1864–1886 (k. 1886)
- 27. elokuuta – Friedrich Martens, virolais-venäläinen diplomaatti ja oikeustieteilijä (k. 1909)
- 1. syyskuuta – Mimmi Bergh, suomalainen kirjailija ja tyttökoulun lehtori (k. 1932)
- 8. syyskuuta – Cecilia Blomqvist, suomalainen diakonissa (k. 1910)
- 18. syyskuuta – Rafael Hertzberg, suomenruotsalainen kirjailija (k. 1896)
- 30. syyskuuta – Fredrik Stjernvall suomalainen senaattori (k. 1916)
- 1. lokakuuta – William Christie, brittiläinen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1922)
- 30. lokakuuta – Antonin Mercié, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1916)
- 1. marraskuuta – Sámuel Teleki, unkarilainen kreivi ja tutkimusmatkailija (k. 1916)
- 7. marraskuuta – Johan Axel Palmén suomalainen eläintieteen professori (k. 1919)
- 10. marraskuuta – Martti Rautanen, suomalainen lähetyssaarnaaja (k. 1926)
- 24. marraskuuta – Nina Grieg, tanskalais-norjalainen laulaja, säveltäjä Edvard Griegin puoliso (k. 1935)
- 12. joulukuuta – Fanny Churberg, suomalainen taidemaalari (k. 1892)
- 24. joulukuuta – Yrjö I, Kreikan kuningas 1863–1913 (k. 1913)
Tuntematon päivämäärä
- Hanna Maria Ingman, suomalainen sokeiden opettaja ja sokeainkoulun johtaja (k. 1916)
Kuolleita
- 15. helmikuuta – Adolf Fredrik von Willebrand, suomalainen hovioikeuden presidentti ja senaattori (s. 1766)
- maaliskuussa – John Chapman, Johnny Appleseed, yhdysvaltalainen omenanviljelyn kehittäjä (s. 1774)
- 10. huhtikuuta – Johan Zacharias Bång, suomalainen ruotusotamies, Sven Dufvan mahdollinen esikuva (s. 1782)
- 4. toukokuuta – Philipp Jakob Cretzschmar, saksalainen lääkäri ja eläintieteilijä (s. 1786)
- 8. toukokuuta – Charlotta Malm-Reuterholm, suomalainen taidemaalari (s. 1768)
- 12. toukokuuta – Erik Johan Synnerberg, suomalainen prokuraattorin apulainen, kihlakunnantuomari ja valtioneuvos (s. 1775)
- 19. toukokuuta – Matthias Castrén, suomalainen kirkkoherra, lääninrovasti ja luonnontieteilijä (s. 1764)
- 26. toukokuuta – Jónas Hallgrímsson, islantilainen runoilija (s. 1807)
- 8. kesäkuuta – Andrew Jackson, Yhdysvaltain presidentti 1829–1837 (s. 1767)
- 9. kesäkuuta – Gabriel Moore, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja Alabaman kuvernööri (s. 1785)
- 12. heinäkuuta – Henrik Wergeland, norjalainen kirjailija (s. 1808
- 17. heinäkuuta – Charles Grey, brittiläinen whig-poliitikko ja pääministeri (s. 1764)
- 10. elokuuta – Karl Wilhelm Naundorff, Ranskan kruununperijä Ludvig XVII:nä esiintynyt saksalainen kelloseppä
- 21. elokuuta – Vincent-Marie Viénot de Vaublanc, ranskalainen kirjailija, poliitikko ja ministeri (s. 1756)
- 31. elokuuta – Jakob Johan Malmberg, suomalainen kruununvouti ja suomentaja (s. 1786)
- 16. syyskuuta – Thomas Davis, irlantilainen toimittaja ja runoilija (s. 1814)
- 26. syyskuuta – Gustaf Hjärne, suomalainen vapaaherra, sotilas ja virkamies (s. 1768)
- 7. lokakuuta – Isabella Colbran, espanjalainen koloratuurisopraano (s. 1785)
- 12. lokakuuta – Elizabeth Fry, englantilainen kveekari ja filantrooppi (s. 1780)
- 13. lokakuuta – Douglass Houghton, yhdysvaltalainen geologi ja fyysikko (s. 1809)
- 21. lokakuuta – Nikoloz Baratašvili, georgialainen runoilija (s. 1817)
- marraskuussa – Paolo Garzilli, italialainen katolinen piispa (s. 1756)
- 4. joulukuuta – Gregor MacGregor, skotlantilainen sotilas, seikkailija ja huijari (s. 1786)
- 4. joulukuuta – Antoni Jan Ostrowski, puolalainen poliitikko ja kenraali (s. 1782)
- 13. joulukuuta – Luigi Tosi, italialainen katolinen piispa (s. 1763)
Tuntematon päivämäärä
- Axel Magnus Tolpo, suomalainen kirkonrakentaja (s. 1782)
Katso myös
Lähteet
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2013, s. 198. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Paine, Lincoln P.: Warships of the World to 1900, s. 5 ja 145. Houghton Mifflin Harcourt, 2000. (englanniksi)
- ↑ Hilton, James L.: When did the asteroids become minor planets? The United States Naval Observatory. Arkistoitu 21.9.2007. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ 5 Astraea ssd.jpl.nasa.gov. JPL Small-Body Database Browser. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1845 Wikimedia Commonsissa
